Mitä puusta voidaan tehdä
Puunjalostusteollisuus elää nyt nousukautta Suomessa. Etenkin selluloosalle on löytynyt vientimahdollisuuksia, pääasiassa metsäteollisuuden omille tehtaille Kaukoitään.
Mutta uusia tuoteideoita selluloosan jalostamiseksi kotimaassa haetaan jatkuvasti. Tuotekehitykseen satsataan nyt useassa kotimaan toimipisteessä. Kts. Hesarin kirjoitus asiasta. http://www.hs.fi/talous/art-2000005023014.html?share=5eaed23b69b104a20be…
Tuoteideasta on vielä pitkä matka tuotteen valmistukseen. Hyviä ideoita joudutaan vielä karsimaan kannattamattomana. Mutta selvää on, että puusta voidaan tehdä vaatteita, auton osia autoteollisuuteen, tuotteita lääketeollisuudelle jne. Puu voisi tulevaisuudessa korvata muovin, metalleja, lasin ja paljon muuta. Uusiin tuotteisiin voidaan integroida informaatiota käsitteleviä sovelluksia. Tuoteideoita voidaan viedä innolla eteenpäin kun kannattavuuslaskelmat tukevat niitä.
Puu on perinteinen tuulimyllyjen rakennusmateriaali. Itse tehdyllä myllyllä voisi jauhaa kotitarvesähköt.
Ilmoita asiaton viesti
Varmaan tällaisella kotitarvemyllyllä generaattori sijoitettaisiin maan pinnalle, ei tarvitsi tehdä niin vahvoja rakenteita. Siivetkin olisivat puukuidusta tehtyjä, käytettäisiinkö niissä samoja liimoja joustavuuden aikaansaamiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Olen nähnyt Suomessa vain yhden 1800-luvun kotitarvemyllyn. Selkeä ja yksinkertainen laitos. Siivet olivat rimaa ja päreitä. Päreet kannattaisi nykyaikana korvata vanerilla. Voima siirrettiin akselilla maassa oleville myllynkiville, mutta modernissa kotitarvemyllyssä generaattori voi hyvin olla ylhäällä, koska kilowattien teho saadaan jo kymmenen kilon koneella.
Nykyään kotitarvesähköt tuotetaan yleensä aurinkopaneeleilla, mutta mylly voisi olla myös hyvä vaihtoehto. Puurakenteissa on se hyvä puoli, että ne voidaan hävittää polttamalla. Aurinkopanelit ovat ongelmajätettä ja niiden hävittäminen saattaa olla iso riesa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, samoin tuulivoimaloiden siivet pitää hävittää ongelmajätelaitoksessa. Niitä on kertymässä jo riesaksi asti ulkomailla.
Tuollainen 1800-luvulla rakennettu tuulimylly on todella hieno laite. Se voitiin myöskin suunnata tuuleen, mutta yleensä se oli suunnattu siihen suuntaa, mistä parhaiten tuuli. Ja kun tuuli, tehtiin jauhoja.
Ilmoita asiaton viesti
Selluloosa on vanha nimi. Nykyään se on biosellua.
Ilmoita asiaton viesti
Monen moista bio- alkuisita tuotetta oli tuossa Hesarin jutussa mainittu, oli muutamaan kertaan sentään mainittu selluloosakin.
Kun noita metsäteollisuuden investointeja kaavailtiin Suomeen, puhuttiin biotuotetehtaista. Onhan se jotenkin hyväksyttävämpää, siis viedä tehtaan koko tuotanto ulkomaille biotuotteina kuin selluloosana.
No onneksi on tuota tuotekehitystoimintaa Suomessa, osa sellusta jää kotimaahan jatkojalostukseen. Sellun kilohinta on 1 euron nurkilla. Lääketeollisuus voi jo maksaa yli 30 000 euroa kilosta tietyntyyppisestä sellusta.
Ilmoita asiaton viesti
Aikoinaan veimme valmista sanomalehtipaperia Etelä-Amerikkaan. Vienti loppui, kun opetimme sikäläiset suomalaisin konein tekemään oman paperinsa.
Puusta voi tehdä mitä vaan. Vaikeampaa on pitää keksinnöt ja tuotanto omissa käsissä. Suomi ei keksinnöistä hyödy jos muut ne toteuttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt tuon Hesarin jutun mukaan patenttihakemusten jättäminen olisi lisääntymässä.
Mutta Nokia hakee vieläkin oikeutta patenttikiistoihin. Maailmalla tehdään patenttirikkomuksia, USA:ssa ei ole helppoa käydä oikeutta missään asiassa.
Kopioiduimpia saksia ovat Fiskarsin sakset.
Ilmoita asiaton viesti
Golleega väitti, että USA:ssa pienyrittäjän on helppo puolustaa patenttejaan, koska patenttirikoksen tekijä joutuu maksamaan isot korvaukset. Juristi ottaa palkkansa näistä korvauksista, jos voittaa jutun. Niinpä ahneita mutta avuliaita juristeja löytyy USA:n pienyritysten tueksi. Suomessa pienyrityksen resurssit eivät riitä patenttien puolustamiseen. Olisiko se yksi syy miksi täällä ei pienyritysten kannata tehdä keksintöjä.
Ilmoita asiaton viesti
Hienoimmat purjeveneet/laivat tehdään puusta. Autojen kojelaudat voisivat olla puuta, samoin kuin muitakin korirakenteita voi tehdä puusta. Puu on uusiutuvaa materiaalia, sen käyttömahdollisuuksia teollisessa tuotannossa ei ole vielä riittävästi selvitetty.
Jos kerran puukuidusta voidaan valmistaa kangasta niin miksei se taipuisi kerroksittain levitettynä laivan runkomateriaaliksi. Pientalojen runkoratkaisuna puurankarunko on yleisin. Se on edullinen ja soveltuu hyvin niin teolliseen talotuotantoon kuin paikallarakentamiseen. Pitää vaan huolehtia homeongelma hyvällä ilmastoinnin suunnittelulla pois.
Puulla on paljon hyviä ominaisuuksia, esimerkiksi kuusi taitaa olla paremmin suunniteltu kuin tuulivoimalan runko. Kuusen pintakuiduissa on vetojännitys ja sisällä puristusjännitys, minkä vuoksi se kestää taivutusta paremmin kuin vastaava tavallinen, esijännittämätön komposiitti. Tästä syystä myös purjeveneiden mastot pyrittiin aikoinaan valmistamaan siten, ettei pintaan koskettu, vaan masto ainoastaan kuorittiin varovasti puukapulalla.
Toinen merkittävä ero on se, että kuusen kuidut ovat neliskulmaisia – niitä siis mahtuu samaan tilaan enemmän kuin pyöreitä kuituja ja rakenne on tehokkaampi (vähemmän hartsia suhteessa kuidun määrään).
Kolmas ero on se, että kuusi osaa sopeutua muuttuviin olosuhteisiin, jos muutokset eivät ole liian nopeita: jos taivutusjännitys kasvaa, kasvattaa kuusi paksuutta – jos taas sitä ei ole tarpeeksi, kasvattaa kuusi pituutta. Se osaa myös itse korjata jopa kallistuman.
Neljäs ero on se, että kuusi osaa tunnistaa pienetkin vauriot ja ryhtyy toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi ennen kuin rakenteellinen turvallisuus vaarantuu. Insinöörin rakenteissa kenelläkään ei ole sellaiseen aikaa eikä rahaa.
Perustussuunnittelussa kyllä tammi, mänty ja lehtikuusi olisivat todennäköisesti taitavampia, mutta ei sitä ihan kaikkea voi yhdeltä näreeltä vaatia.
Ilmoita asiaton viesti