arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Melutasosta tuulivoimaloissa kinastellaan

  • Photo by Michael Bielawski
    Photo by Michael Bielawski

45 dB(A) tuulivoimamelu on tuulivoimateollisuuden mukaan turvallinen kodin ulkopuolella mitattuna. Sisällä asunnossa < 30 dB(A) olisi teollisuuden mukaan turvallinen melutaso.

Äänen asiantuntijat kinastelevat sopivista tuulivoimaloiden melu normeista

”In a rural setting, where ambient noise levels are lower, Ambrose said complaints typically start at 30 dBA. If levels hit 40 dBA, local residents start opposing projects. At 45 dBA, residents begin abandoning their homes.

The discussion shifted to how decibel counts should be measured — by averages or by peaks, and for how long a duration. Ashtiani recommended measuring decibel averages over one-minute intervals to help eliminate random noise spikes that contaminate test data. Ambrose countered that spikes come from the turbines and should be part of the measurement.

The experts also discussed appropriate distance limits between homes and turbines. Ambrose said the commonly accepted distance of 10 times the height of turbines is often not far enough, and he cited cases in Australia and New Zealand where people set back 15 to 20 times the height of turbines still reported adverse effects. Ashtiani and Ollson argued against setting distance limits.”

”Maaseudulla, missä ympäristön melutaso on alempi, Ambrose sanoi, että valitukset tyypillisesti alkavat 30 dBA tasosta. Jos tasot osuvat lähemmäksi 40 desibeliä, paikalliset asukkaat alkavat vastustamaan projekteja. 45 dBA tasosta asukkaat alkavat luopumaan kodeistaan.

Keskustelu siirtyi siihen miten desibelin määrää tulee mitata - keskiarvojen vai huippujen mukaan, ja kuinka kauan kesto on. Ashtianin mukaan on suositeltavaa mitata desibeliä koskevia keskiarvoja minuutin välein, joka auttaa poistamaan kohinaa, piikit pilaavat testituloksia. Ambrose vastasi torjuvasti, että piikit tulevat tuulivoimaloista ja ne pitäisi olla osa mittausta.

Asiantuntijat keskustelivat myös siitä, mikä olisi sopiva etäisyys kotien ja tuulivoimaloiden välillä. Ambrose sanoi, että yleisesti hyväksytty etäisyys 10 kertaa tuulivoimalan korkeus ei useinkaan ole tarpeeksi pitkä, ja hän mainitsi tapauksista Australiasta ja Uudessa-Seelannista, joissa ihmiset asettavat etäisyyden 15-20 kertaa tuulivoimalan korkeus, ja vielä on raportoitu haittavaikutuksista. Ashtianin ja Ollson vastustivat etäisyys rajojen asettamista.”

Riippumatonta tutkimusta tuskin saadaan tuulivoimaloiden aiheuttamasta melusta. Teollisuuden asenne on pitää kiinni 45 dB(A) tasosta. Huomionarvoista on, että teollisuuden edustus oli jälleen kerran vakuuttava. Kotiläksyt oli hyvin tehty. https://www.youtube.com/watch?v=N3yR-9rZxBY&feature=youtu.be

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Minuutin keskiarvo on tietenkin parempi kuin tunnin keskiarvo mutta edelleen, korva ei kuule keskiarvoja. Vai väittääkö joku että äkillinen ja toistuva piikki äänen lujuudessa ei haittaa, jos suurimman osan aikaa on ihan hiljaista?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Teollisuuden edustajat mittaavat keskiarvoja, kun taas ihmisen aivot rekisteröivät piikitkin.

Taitaa kuitenkin olla niin, että ne piikit pitävät ihmiset hereillä.

Teollisuuden edustaja oli kuitenkin samaa mieltä, että univajetta aiheuttavaan häiriöön tulisi puuttua.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Minkä lisäksi desibelit ei tietenkään kerro mitään äänen häiritsevyydestä. Sitä voi nauttia 100 dB:n pauhulla kuuluvasta sinfoniaorkesterin soitosta ja häiriintyä pahasti jos joku raaputtaa yöllä makuuhuoneen ikkunaan 20 dB:n tasolla.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #5

Totta, joo.

Nyt sitten vedetään tämä visuaalinen efekti esille ja yhteisön käsityksilläkin olisi merkitystä.

Jos tuulivoimalan siivet aiheuttavat välkettä, on silläkin oma merkityksensä. Merkitystä on myös sillä tiedolla, että ihmisiä on joutunut lähtemään kodeistaan kauemmas tuulivoimaloista.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Olin viettämässä pikkujouluja noin kilometrin päässä 3 isosta tuulivoimalasta. Kaikesta juhlien tuottamasta melusta huolimatta mökin pihalla kun nautti illasta niin meteli vastasi arviolta samaa kuin lentokone olisi laskeutumassa läheiselle kentälle.
osa juhlijoista ihmettelikin taivaalle että missä se kone on kun näin hyvin kuuluu, koska erehdyttävästi ääni muistuttaa suihkuturbiini lentokonetta.
Sisälle ääni ei kuulunut.

itse en häiriintynyt äänestä, tosin olosuhteet itsellä ei ole sama kuin alueella asuvilla.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

En tiedä, mutta sanotaan 30 % ihmisistä olevan meluherkkiä.

Kun asiaa on tutkittu, muun muassa Suomessa, tiedetään, että nekin jotka väittävät, ettei häiriinny melusta unen aikana, todellisuudessa häiriintyvät. Kun on mitattu verenpainetta ja sykettä unen aikana, on huomattu, että heidänkin syke ja verenpaine nousee unen aikana.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Melusta puhuttaessa kannattaa muistaa, että ainakin osa ihmisistä aistii matalataajuiset värähtelyt erittäin epämiellyttävinä (esimerkiksi lattian värähtely ominaistaajuudellaan kävelyn seurauksena).

Ihminen ei kuule muutaman hertsin värähtelyä eikä desibelimittari siihen reagoi, joten asiat ovat näennäisesti kunnossa. Siitä huolimatta tuollainen värähtely pidempään jatkuessaan tekee talosta monille ihmisille mahdottoman paikan asua. Hiukan kärjistäen tilanne vastaisi sitä, että asut patarummun sisällä ja rumpukalvo reagoi pieniinkin ääniin tai värähtelyihin.

Varsinaisen "melun" lisäksi kannattaisi siis yhtenä tutkimuskohteena säilyttää rakenteiden reagointi tuulivoimalan aiheuttamaan herätteeseen. Rakenteiden värähtelyominaisuuksia kun on jälkikäteenkin mahdollista muuttaa siten, ettei häiritseväksi koettuja resonansseja esiinny.

Jos ihmisiä haluaa välttämättä käyttää koekaniineina niin asia selviää myös siten, että yöpyy talon sijasta teltassa tai pienessä pihavajassa. Jos häiriö koetaan niissä pienemmäksi on todennäköistä, ettei ongelma ole desibelit vaan rakenteiden värähtelyt.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Mieluummin pyrkisin olemaan sillä turvallisella puolella, mikäli kaikista asioista ei olisikaan vielä tietoa, kysyjä ehdotti ja esitti isompaa turvaväliä tuulivoimaloihin, kun oli ilmennyt, että jotkut olivat kärsineet tosiaankin tärinästäkin.

No ei saanut tämä esitys kannatusta teollisuuden edustajien mielissä. Tyrmättiin aiheeseen liittyvät tutkimukset ja tällaiset väitteet suoralta kädeltä.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Rakentamismääräysten mukaan LVIS tai muut vastaavat laitteet eivät saa aiheuttaa yli 28 dB melua makuuhuoneisiin. 45 dB hyväksyttävä naapuritalolle aiheutettava ulkomeluhaitta. http://www.finlex.fi/data/normit/1917-c1.pdf
Tämän pitäisi olla minimivaatimus myös tuulimyllyjä suunniteltaessa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Mielenkiintoista oli, kun juuri noista melurajoista puhuttiin. Mutta siirryttiin puhumaan siitä, miten sitä melua mitataan.

Nuokin melurajat antaisivat mailin, puolitoista mailia turvarajaksi.

1,5 - 2,0 km saattaisi jo monen mielestä olla riittävä turvaväli tuulivoimalaan ja mikäli tuulivoimaloiden määrä kasvaa, kasvaa myöskin turvaväli.

10 tai useamman tuulivoimalan ryppäät vaatisivat sitten jo yli 3 km:n turvavälin.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

"Taitaa kuitenkin olla niin, että ne piikit pitävät ihmiset hereillä".

Melu tason ylittäessä 35 dB(A) unen häiriöt yleistyvät.

Kyllä melupiikit tulevat tuulivoimaloista ja on huomioitava mittauksissa.
Tutkimusten mukaan toistuva impulssimelu eli iskumelu voi aiheuttaa kuulovaurion suhteellisen nopeasti, yli 140 desibelin huipputasot jopa
välittömästi. Meidän oikeuden käynnin aikana louhimoiden melussakin maan arvotetuimmat melu asiantuntijat väittivät mm. Tapio Lahti ym, ettei korkeita ääniä mitata. KHO.ta myöten vahvistettiin, että ne on otettava huomioon mittauksissa ovat impulssimelua.

Ekvivalenttitaso
Usein kuitenkin esiintyy väärinkäsityksiä siitä, että ekvivalenttitaso olisi melun äänitason tavallinen keskiarvo. Näin ei kuitenkaan ole, vaan määritelmään sisältyvä neliöön korotus aiheuttaa sen, että keskimääräistä suuremmat, hetkellisetkin, äänenpaineet korostuvat lopputuloksessa.

Tämä käy esille myös meluntorjuntakomitean mietinnössä
Vertailun vuoksi todettakoon, että yksi yhden sekunnin mittainen 103 dBA melutapahtuma aiheuttaa yksinään ekvivalenttitason 55 dBA päivän ajalta (klo 7- 22) laskettuna. Tämä osoittaa kuinka määräävä tekijä on impulssimelu. 
Mietinnöstä käy esille myös päivän (klo 7.00-22.00) tai koko vuorokauden ajalta laskettuna ekvivalenttitaso käytetään usein kuvaamaan ihmisen saamaa melutasoa (äänienergiaa). Voimakkaat äänet määräävät erittäin herkästi annoksen suuruuden.
Samoin mietinnöstä lainaus: Esim. 30 dB taustamelussa 5 min.kestävä voimakkuudeltaan 70 dB oleva ääni kohottaa koko vuorokauden ekvivalenttitasoa 46 desibeliin. Jos voimakkaan melun kestoaika kaksinkertaistuisi 10 minuuttiin, ekvivalenttitaso nousisi 3 dB:llä 49 dB:liin. 

Melun tiedetään vaikuttavan kuulon lisäksi välillisesti koko elimistöön, mm. verenkiertoon, ruoansulatukseen, lihastoimintaan sekä yleiseen vireystilaan.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tuulivoima-ala vastustaa melumittauksia. Kunta ei niitä tee, heillä ei ole tietoa eikä välineitä. Vaihtoehdoksi nousee samat konsultit, jotka ovat tuulivoimakaavan takana. No arvaa miten siinä käy.

Tuulivoima-ala oli vaatimassa poliittista päätöstä siitä, että kyllä ihmisten tuulivoimaloiden läheisyydessä täytyy kestää joitakin ääniä, ja se nyt on poliitikkojen tehtävä päättää asiasta. Asian esittäjä puheittensa mukaan joutuu itsekin kärsimään liikenteen melusta. Ja kaikkia mummonmökkejä ei voida huomioida.

Olen lainannut seuraavasta tutkielmasta prologia, muistuttamaan hiljaisten alueiden tärkeydestä. Kun sittemmin alettiin suunnittelemaan tuulivoimakaavaa, ja osa maakuntakaavaan merkityistä hiljaisuuden keitaista olisi ollut kaavoitukselle esteenä. Hiljaisuuden keitaista olikin tulossa este tuulivoimaloille.

”Alueiden säilyminen hiljaisina voidaan turvata pitkällä tähtäimellä vain ottamalla ne huomioon omina kokonaisuuksinaan maankäytön suunnittelussa. Ensimmäinen vaihe on selvittää nykyiset hiljaiset alueet ja niiden säilymistä uhkaavat tekijät. Tämän työn tavoitteena onkin ollut kehittää hiljaisten alueiden kartoittamiseen soveltuvia menetelmiä erityisesti maakuntakaavoituksen tarpeisiin. Työ on samalla yksi Satakunnan maakuntakaavan laadintaan liittyvä perusselvitys.”
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/4...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset