arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Mistä Suomelle uusiutuvaa energiaa

  • Kivihiiltä poltettaessa savukaasuista kannattaa poistaa dioksiinit ja pienhiukkaset
    Kivihiiltä poltettaessa savukaasuista kannattaa poistaa dioksiinit ja pienhiukkaset
  • Musta noki on puunpolton haittapuoli
    Musta noki on puunpolton haittapuoli
  • Musta noki on paikallisesti hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu
    Musta noki on paikallisesti hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu

Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT on tehnyt teknisen mallinnuksen siitä, miten uusiutuvalla energialla saataisiin hoidettua energian tarpeemme 2050.

 

Jokainen tietää, että uusiutuvaa energiaa on rajattomasti ja sen voidaan helposti kuvitella riittävän ihmiskunnan tarpeisiin. Tarvitaan kylläkin teknisiä innovaatioita ja kehittelyä, jotta sillä uusiutuvaa energiaa hyödyntävällä tekniikalla saadaan koko yhteiskunnan rattaat pyörimään.

 

LUT:lla on tässä yhdessä Vaasan yliopiston teknillisen tiedekunnan kanssa keskeinen rooli olla kehittämässä uusiutuvan energian ratkaisuja energia-alalle.

 

Muutamia arvioita rahasummista mitä tarvitaan vuonna 2030 vuositasolla, jotta muutos energia-alalla olisi mahdollista. Arviot liikkuvat biljoonan dollarin kieppeillä vuositasolla. Biljoona = 1 000 000 000 000 eli miljoonaa miljoonaa dollareissa tai euroissa laskettuna. Suomen valtion velka on 100 miljardia eli 10 kertaa pienempi luku kuin biljoona euroa. Saksan sähkön kuluttajat maksavat nyt jo neljäsosan tuosta Suomen valtionvelasta "Energiewende:een" liittyen vuositasolla. Suomessa uusiutuvalle myönnetyt tukisummat ovat vasta kymmenesosa Saksan summista vuositasolla.

 

Vielä toistaiseksi uusiutuvan osuudet energiatarpeesta ovat alhaisella tasolla, lukuun ottamatta Norjaa, Ruotsia ja Kanadaa, joilla on runsaasti vesivoimaa käytettävissä. Saksassa ja Tanskassa päästään jo muutamaan kymmeneen prosenttiin uusiutuvilla, energian kokokonaiskulutuksesta. Suomessakin päästään jo uusiutuvan energian osuudessa lähemmäksi 40 prosenttia, kun lasketaan puusta saatu energia mukaan uusiutuviin. Puusta saadaan uusiutuvaa energiaa, mutta ei ole ihan päästötöntä ja tämä on tietenkin suurikin ongelma EU:n tasolla, energian pitää olla päästötöntä on tietenkin selvä asia

Radiohiilimenetelmän tiedot osoittivat, että fossiilisten polttoaineiden poltto tapahtui pääosiltaan talvella ja että (puu) biomassan polttamisen aikana kesällä nokipäästöt olivat matalalla. Vakaan isotooppisormenjäljen ja Bayesin tilastojen yhdistelmällä totesimme, että suuret fossiilisten polttoaineiden päästöt tuli nestemäisistä fossiilista polttoaineista (todennäköisesti dieselistä).

 

 This winter example was among the three highest observed (in terms of BC concentration) and the sources were ~50% wood burning, ~20% liquid fossil fuels (diesel) and ~30% coal."

 

Eli Suomessa varteenotettavat vaihtoehdot vesivoiman lisäksi ovat vähissä toistaiseksi. Ydinvoima juuri nyt ei ole niin suosittua, eikä sitä lasketa uusiutuviin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (71 kommenttia)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Pienen putouskorkeuden koskia on Suomi täynnä, nykyiset tuulituet on ohjattava jakokunnille voimaloiden perustamiseen vanhalla myllytekniikalla, jolloin puolet virtaamasta jää kaloille vapaaksi, siirtoverkot ovat jo olemassa, joten niitäkään ei tarvitsisi vahvistaa, näinmenetellen olisimme omavarainen uusiutuvan ja puhtaan energian tuottaja. Rypsiöljy ja metaani liikennepolttoaineeksi.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Totta, ja kyllä pitää rehellisyyden nimessä tuoda esille, että Suomessa hallitaan polttotekniikka, niin että voidaan polttaa puhtaasti mitä vain uusiutuvaa ja jätettä.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Jokainen paskatunkio tuottamaan metaania, nii avot.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä, tunkiot hapatukseen ja prosessista saadaan kaasua ajoneuvoihin ja multaa pellolle.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino
Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä, asuntojen lämmitykseen yms. Voimalaitoksien osalta täytyy vielä seurata tilannetta. Aika näyttää miten Espoon Otaniemen hanke onnistuu.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Onhan siinä vähän eroa, pitääkö porata ja pumpata 15 metriä vai 15 kilometriä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #7

Islannissa päästään vähällä poraamisella kun käytännössä ovat geotermisen lämmönlähteen silmässä.

Suomessakin saadaan pintalämpötiloja talteen maalämpöpumpulla. Lämpövoimaitoksiin maalämpöä pitääkin sitten Suomessa hakea parista kilometristä ja syvemmältä. Saa nähdä miten onnistui ja minkälainen kannattavuus hankkeella on.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #8

Juu, Otaaniemen reikä taitaa olla 2 x 7 km?
En ole varma mutta kuulostaa vähän samalta kuin tuuleen ja aurinkoon satsaaminen maassa, jossa sähkönkulutuksen ollessa suurimmillaan ei tuule eikä aurinko paista.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #9

Suomi on vähän epäedullisessa paikkaa tuon geotermisen lämmön suhteen. No kun lähdetään paria reikää syventämään, tappiota ei tule vielä paljoa. Toisin on kun rakennetaan tuulivoimaloita kirkonkylän laitamat täyteen syöttötariffin nojalla ja vasta kun on kaikki pystytettynä aletaan miettimään, että mitä sitä tuli tehtyä.

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård

Otaniemessä oli 80-luvun alkupuolella lämpöpumppuprojekti. Tehtiin 4-5 diplomityötä. Siellä osoitettiin kovasti mahdollisuuksia. Kuitenkin yhteenvetoraportissa professoritasolta sitten kaikki tyrmättiin. Siis että ei kannata lämpöpumput eikä niiden kehittäminen.

Kuopiossa teknikko Rahunen lämmitti omakotitaloaan Valkeisenlammesta ottamallaan energialla 60-luvulla. Sitten putkistoon pääsi vähän hiekkaa, ja olisitarvittu hieman huoltoa. Sitä ei kuitenkaan tarvinnut tehdä, kun energialaitos tarjosi yösähkön edulliseen hintaan. Kiusasin Rahusta puhelinsoitoilla, ja taisi olla kolmas soitto, kun hän myönsi, että sai ilmaisen lämmityksen, kun luopui lämpöpumpusta.

Samaan tyyliin meillä on ehkäisty puuenergian hyödyntämistä. Tai se on tehty valtakunnan tasolla.

Kaikki vaihtoehdot ovat olleet pannassa, paitsi atomienergia,jota EU ja kai lähes koko "tiedemaailma" väittävät hiilineutraaliksi ja antavat piilotukea.

Tuuli taisi saada tukensa perhesyistä. Pekkarisen Maurin perhesyistä. Ainakin tyttären perhe pääsi hyötymään.

Turve taasen lienee määritelty fossiiliseksi siksi, jotta se ei olisi kilpailemassa atomienergian kanssa. Tosin turvetekniikassa pitäisi siirtyä palaturpeeseen ja tehdä savukaasujen putsaus isoissa kattiloissa pakolliseksi.

Energian pientuotanto on todella laiminlyöty mahdollisuus. Ei hyötysuhteella ole niin kovin merkitystä, jos isäntä saa polttoaineen olkina pellolta tai vesakoista. Siis vaikka vain pienellä höyrykoneella, mutta onhan niitä jo toimivia kaasutusratkaisujakin. Jostain syystä ei kuitenkaan kaupan hyllyillä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #45

Lammen pohjista on voitu saada edullisesti maalämpöä, jostakin syystä.

Vaikka puoletkin tuulivoimatuesta olisi ohjattu uusiutuvan energian kehittelyyn ja tutkimuksiin kotimaassa, olisi nyt jo mahdollisesti kannattavaa energian tuotantoa. Nyt sitten maksetaan kannattamattomalle tuulivoimalle yli 200 000 euroa vuodessa kymmenen vuotta vielä.

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård Vastaus kommenttiin #48

Onko tuo tukimäärä oikein? Nollien määräkin?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #59

Puuttuvien nollien lisäksi tuossa on myös etunumero väärin.
300000000 lienee lähinnä totuutta.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #60

Jep, nyt lähennellään oikeita lukuja. Olisin kai suostunut tuohon omaan lukuun, kun tarkoitetaan tuulivoimatukia, todellisuudessa se onkin 1500 kertainen.

Ajatella tuolla summalla olisi mahdollista perustaa > 1500 start up yritystä joka vuosi.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Tuuli on paljon siistimpää ja taatusti uusiutuvaa, kuin nuo paskatunkiovisiot.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Tuulen alapuolelle ei kannata joutua, koska päästöt voivat levitä kilometrejä ja sisälle asuntoihin aiheuttaen unettomuutta, nukahtamisvaikeuksia ja stressiä. Tuulivoimaloista siis puhutaan.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Aikaisemmin koko Englannin maaseutu haisi sonnalle, kun sonta levitettiin pellolle haisemaan. Nykyään mädätys- ja hapatustekniikka on hajutonta ja lopputuotoksena saadaan puhdasta metaania ja hajutonta kukkamultaa.

Tuulivoimalat tuottavat melupäästöjä ja välkehtivät ikävällä tavalla. Talvella isot jäälohkareet sinkoutuvat tuulivoimaloista poispäin aiheuttaen vaaratilanteita. Ja kyllä ne linnut törmäävät niihin siipiin ja lepakot kuolevat barotraumaan.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Ja paskan hajussa kasvaa, kun olla jaksaa....

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #14

Kai sitä nykyäänkin levitetään vielä suoraan pellolle, vaikka varmaankin suositus olisi mädättää jätökset ja ottaa metaani talteen ja vasta sitten levittää valmista kompostoitua multaa peltoon.

Tässä tulee ympäristötekijät vastaan, en ole varma, mutta oletan, että tavinteet pysyvät paremmin pellolla ja kasvien saatavilla, eikä liukene ojiin ja sitä kautta vesistöihin.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Paskatunkiot kasvavat pakkasellakin, niin virtaavat Kiiminjoen kosketkin.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Kiinteistökohtainen energiantuotanto on nousemassa isoon rooliin. Aurinkosähkö ja lämmön aurinkokeräimet pystyvät hoitamaan normaalin asuinkiinteistön energiantarpeen helposti puoli vuotta. Siinä samalla tulee sähköautokin ladattua. Tai useampi jos kyse on kerrostalosta tai liikekiinteistöstä. Sitten jää hoideltavaksi enää se toinen puoli vuotta muilla ratkaisuilla. Suomelle sähkön tuonti on todennäköisin talvikuukausien ratkaisu kuten tähänkin saakka.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

No näin, katselin eilen LUT:in kehittämällä mallinnuksella vähän naapurienkin energiavirtoja. Näytti siltä, että Pietarin seudulla tuotettiin Moskovankin tarvitsemaa energiaa, oliko se peräten vesivoimaa.

Kyllähän Suomi voisi hyvin hankkia puoli vuotta sähköä, Ruotsista ja Norjasta.

Mikä mahtaa olla vesitilanne nyt, onko Norjassakin ja Ruotsissa ollut sateetonta loppukesästä lähtien.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Aurinkosähkö ja lämmön aurinkokeräimet pystyvät hoitamaan normaalin asuinkiinteistön energiantarpeen helposti puoli vuotta. "

Kesämökin.
Normaali asuinkiinteistö pakastimineen, pesukoneineen ja sähkösaunoineen ei taida toimia auringolla puolta vuotta. Ei ainakaan millään järkevällä sähkön varastointitavalla.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Luin äskettäin LUT:in kehittämästä aurinkokennosta, jonka hyötysuhde oli noussut lähelle 70 % lämmön talteenotto huomioiden. Jää sitten vielä se varastointi muutamaksi tunniksi, kun olettaa että kennot lataavat sähköä pilvisellä ilmallakin hieman.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen Vastaus kommenttiin #20

Mikähän oli jakauma sähkön ja lämmön suhteen? Veikkaisin , että 100 kW aurinkotehoa saadaan 25 kW sähköä ja 45 kW lämpöä (alle 70 °C). Tällainen yhdistetty keräin on hyvä keksintö täällä, missä tarvitaan myös lämpöä, jonka kierrättämiseen sähkö tulee samasta vimpaimesta. Kattoneliöitä säästyy.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #42

T&T -lehdessä oli tuosta juttua http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/hy...

On ehdottomasti hyvä keksintö.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Janne ; uskossa pitää olla vahva vaikka välillä tällaisia setbackejä tuleekin:

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/au...

Helenin Suvilahden paaneelit eivät nyt riittäisi pitämään pukkutaloani lämmössä :

https://www.helen.fi/sahko/kodit/aurinkosahko/suvi...

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #32
Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #34

Jep : minä laskin - höveliyttäni- koko päivän tuotoksen oletuksella , että olisi 100%:n hyötysuhteella oleva varastointikin käytössä . Suvilahti tuotti eilen 11 kWh ; kämppäni vaati eilen n. 40 kWh sähköä, joten tosi holotna olisi ollut...ja näillä ´virityksillä´ jotkut - äänestyskelpoiset kansalaiset- ratkovat energiaongelmiamme...

"Huijattu kansa, Huijattu poliitikko " E.R.Korhola

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #36

Jotenkin hullua miten toisille ei mene päähän, että sattumasähkö on nimenomaan sattumanvaraista eikä etukäteen ennakoitavissa tai päätettävissä.

Jos tuuli- tai aurinkovoiman tuotto on nolla, se ei siitä nouse vaikka rakentaisi kymmenkertaisen määrän tuuli- tai aurinkovoimakapasiteettia.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #36

Vattenfallin mukaan muuten yhden sähkölämmitteisen omakotitalon keskimääräinen vuosikulutus on 18480 kWh eli noin 50 kWh/vrk. Suvilahden 1200 paneeli tuottivat 6 kWh.

Hätäisen laskutoimituksen mukaan Suvilahdessa pitäisi olla 10 000 aurinkopaneelia, jotta se olisi täyttänyt päivän tarpeen YHDELLE asunnolle.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #38

Jep : Suvilahden paneelit maksoivat n. 500€/kpl => 10.000 x 500 € =
5.000.000 € ; joku viisas on joskus todennut " enrgiasäästön olevan rahamiesten hommaa, johon persaukisten ei kannata mennä sorkkimaan.."

Tuo laskelmasi vielä vaatii sen 100%:n varastointi/syöttöjärjestelmän pimeää aikaa varten.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #39

Seppo kun osaa laskea niin vastaapa sitten tähän: Montako Suvilahden paneelia tarvitaan kun yksi Punavuoren vihreä matkustaa sporalla Pasilan ratapihalle nauttimaan tuopillisen aurinkovoimalla jäähdytettyä siideriä?

Entä jos sama matka tehdään Teslalla?

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #40

Menee vähän lonkalta:

- raitiovaunun teho on 2 x 130KW https://fi.wikipedia.org/wiki/NrI
- jos se liikkuu puolella teholla (130 kW) , riittäisi Suvilahden tämän päivän tuotto (6 kWh) n. kolmen minuutin ajoon...

Teslasta löytyi tällainen : "0 l/100 km (sähkönkulutus ei ilmoitettu, toimintamatkan perusteella n. 17 kWh/100 km)"

Eli 6 kWh:lla köröttelisi jopa 35km.

Tuli mieleeni se tuulenkansan jo lähes SI-järjestelmään ujutettu uusi sähkönkulutuksen mittayksikkö : kerrostalokaksion vuoden sähkönkulutus.

Sehän on n. 2000 kWh vuodessa : kuuma vesi ja lämmitys kaukolämmöllä.
Suvilahden tämän päivän tuotto (6kWh) riittäisi juuri tyydyttämään yhden kerrostalokaksion sähkönkulutuksen olettaen varastointiongelman ratkaistuksi.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Tästä puolesta vuodesta puolet vielä sataa, niin 3n kuukauden sähkön saat noilla aikaiseksi kuumana kesäpäivänä,juuri kun et sitä tarvitse kuin jääkaappiin ja ilmastointiin. Autokin ladataan öisin hiilellä, päivisin ajetaan.

Helsingin sadepäivien keskiarvo viimeisen 10 vuoden ajalta on 194. Kesä-heinäkuun sadepäivien määrä on 14 keskimäärin per kuukausi.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tuo huomattavasti tehokkaampi kenno antaisi mahdollisuuden kehittää ratkaisuja sähkön varastointia varten, vaikka se olisikin kallista.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #22

Asiat jotka ovat teknisesti mahdollisia eivät useinkaan sitä teknis-taloudellisesti välttämättä ole. Uusiutuvissa tämä on enemmän sääntö kuin poikkeus.

En nyt osaa sanoa että missä kehitysvaiheessa ja minkä hintainen se LUTin kenno on, mutta yleensä tarjottu ratkaisu on aina kulman takana tulevaisuudessa eikä paikallisessa K-raudassa hyllyllä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #23

Kyllä, haluaisin uskoa, että Suomessa tehdään läpimurtoja tekniikan suhteen. Vaikka nyt epäilen itsekin vielä tuota tekniikkauutista, siis nimenomaan hinta-/hyötysuhdetta.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #22

Ei sekään ongelmatonta tule olemaan.
Harvinaisten maametallien riittävyys, pitoisuudet ja kaivamisen päästöt syö jo tälläkin hetkellä niiden tehoa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tälläkin hetkellä aurinkoenergia on jalanjäljeltään puolet suurempi kuin tuulivoima.
Siihen vielä massiivinen akkujen rakennus, niin Siinähän sitä ollaan taas.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #24

Joo, yhteen nuo kustannukset pitää laskea.

Lämmönvaraajia on jo ollut saatavilla suhteellisen edulliseen hintaan. No kesällä ei tarvita lämpöä.

Tämä on tätä kun ollaan Suomessa.

Aurinkokennoille pitää oikein miettiä paikkaa, ja lopputulos on se, että ilman varastointia ei kennoilla ole mitään virkaa.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #26

Niimpä, lähinnä amatöörien puuhastelua ilman kunnon varastointia.

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård Vastaus kommenttiin #26

Kyllä tarvitaan lämpöä kesälläkin. Eukko käy suihkuttelemassa joka päivä ja minäkin pesen käteni ainakin kerran kuukaudessa.

Yksinkertaisinta sähkön varaamisessa lienee syöttö isompaan verkkoon. Laaja verkko sinänsä jo tasaa sääolojen ongelmaa niin aurinko- kuin tuulienergiankin hyväksikäytössä.

Kyllähän sitä lämpöäkin varastoidaan jo (koemielessä?) pitemmäksikin aikaa. Esimerkkinä Oulu.

Maalla kylmyyttä on osattu varastoida ties kuinka kauan. Jäät vaan sahanpurujen alle. Ja nyt varastoidaan lunta.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #44

Tuollainen kenno mikä tuottaa lämpöä ja sähköä on hyvä. Saa sillä veden lämpenemään ja sähkön voi syöttää verkkoon jos ei itsellä ole käyttöä.

Sähkön varastointi kun vielä halpenee, niin kyllä asia varmasti alkaa kiinnostamaan yhä useampia ihmisistä.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #44

Tuohan ei ole sähkön varastointia, vaan käyttöä. Ei kahvinkeitinkään varastoi sähköä vaan lämittää kahvin. Sitten jos me muutettaisiin se lämpö vielä joksikin muuksi energiaksi tarvittaessa, niin se olisi varastointia.
Esim. Vety, pumppuvoimalat, sulasuola ja akut ovat varastointia.

Me emme voi syöttää ylimääräistä sähköä verkkoon ja odottaa että resistanssi hukkaa sen matkalle. Verkko ei kestä sitä, vaan kulutuksen ja tuotannon on kohdattava, muuten tulee blackout.

Tuuli- ja aurinkovoima olisi ekologisesti järkevintä vetää pois kokonaan verkosta ja tehdä sillä vetyä ja käyttää se liikenteessä tai chp-laitoksissa. Valitettavasti varastoinnin ja muutoksen tuoma hävikki tekee siitä taloudellisesti älytöntä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #52

Olet kyllä oikeassa kuten aina. Tarkoitin varastointia sen sijaan, että työnnetään verkkoon, varmistaminen on paikallaan.;)

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård Vastaus kommenttiin #52

Varastoida voi monella tapaa, myös siten, että verkkoon syötetään sähköä, jolloin säästyy vettä vesivoimalaitoksilla. Tulvakaudet tietenkin erikseen. Ja säädelläänhän sitä hieman muitakin pienehköjä voimalaitoksia. Atomivoimaa ei säädellä. Siksi rinnalle kaivataankin vesivoimaa ja sen lisärakentamista.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #61

Valitan, fysiikka tulee vastaan syöttöasiassa. Se ei siis ole mielipideasia.

Ydindynamoa pystyy kyllä säätää aika nopeastikin. Se vaan ei ole taloudellista, koska ydinaparaatin talous perustuu järjettömään sähkön määrään.

Vesivoima on suht pääästötön, mutta se sitten tuhoaa luonnon muuten. Anadromiset vaelluskalat, biodiversiteetin köyhyys, suodatuskyky ym. Tekoaltaiden metaaniongelmat. Ei jatkoon.

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård Vastaus kommenttiin #62

Miten fysiikka tulee vastaan syöttöasiassa?

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #63

Kulutuksen ja tuotannon on kohdattava. Sinne johtoon ei voi tunkea enempää kuin kulutetaan.

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård Vastaus kommenttiin #65

Ei mene minulla perille. Jos siellä on joukko pientuottajia, niin voi kai säätö tapahtua pääosin vesivoimalla kuten nytkin? Onhan tämä syöttötariffisysteemi jo pienesti käytössäkin.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #66

Voimalat säätää kyllä, ne ei pukkaa sitä verkkoon vaan hidastaa tuotantoa.
Pientuotannon pitäisi pystyä säätämään itseänsä automaattisesti tai kaukoohjattuna, sitten se toimisi.

Eli säätö toimii aina tuotannossa, ei verkossa.

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård Vastaus kommenttiin #67

Tietenkin. Ja minä ihmettelen, miksei se säätäjä voisi olla vesivoimalaitos, jolloin varastoituu potentiaalista energiaa. Miten sitten nyt säätö tapahtuu, kun meillähän on jo syöttötariffisysteemi?

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #68

Kyllä, vesivoimala säätää. Mutta välttämättä potentiaalienergiaa ei varastoidu, koska niillä on minimijuoksutukset tai tulva.
syöttötariffi aiheuttaa sen, että tuulivoimalasta kaikki otetaan ulos. Ulkomailla jopa dieselin kanssa jatkettuna, jotta saadaan rahat valtiolta.

Lähtökohta keskusteluun oli se, että virtaa ei voi syöttää verkkoon enempää kuin kulutetaan, siitä oli puhe.
Eli silleen ei voi säätää, vaan tuotantoa on tasattava eri voimaloiden välillä.

Meillä on nyt reilu 2GW tuulivoimaa, vesivoimaa noin 3GW eli siellä tulee raja vastaan kohta. Sen jälkeen säädetään nopeilla turbiineilla, eli hiili/diesel.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #69

Totta ; muutama huomio , v. 2012 ( uudempia en ole löytänyt) vesivoimaloiden ohijuoksutuksissa menetetty ( altaat täysi) sähköteho oli noin kaksi kertaa suurempi kuin saman vuoden koko tuulivoiman tuotanto.

Käsittääkseni pyörimässä on vasta n. 1,2 GW:a tuulivoimaa ; järjestelmässä on varauksia jo yli 2,5 GW , joka on siis se tariffiraja.

https://tuotantotuki.emvi.fi/QuotaCounter

( Tarkkaan ottaen tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä pyöriviä myllyjä oli 1 118 858,28 kVA eli n. 1,12 GVA , joka olkoon maallikolle sama kuin 1,12 GW)

Se , mikä tässä huijauksesssa on huvittavaa, on tämä poliitikkojen taholta ( Soini,Rehn, Ville Niinistö..jne..) levittämä ´valhe´ : " Tuulitukipiikki on pantu kiinni".

Ei ole!

Parin seuraavan vuoden aikana pystytetään satoja myllyjä ja ne tulevat imemään verovaroja v. 2030 asti kokonaishäviön ollessa n. 3 miljardia euroa , jotka pääsääntöisesti menevät ulkomaille laitevalmistajille.

Suomen energiataseen kannalta olisi järkevämpää poltella takoissa pakkasaikaan viiden euron seteleinä tuo 3000 miljoonaa euroa.

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård Vastaus kommenttiin #69

Minun osaltani puhe oli siitä, että miksei voitaisi rakentaa pienimuotoista energiantuotantoa ja soveltaa niihin syöttötariffia. Suuren luokan tuulibisnestä olen kritisoinut täälläkin Usarin palstalla pari päivää sitten jonkun toisen blogin keskustelussa. Viittasin siihen, miten tuet tulivat Mauri Pekkarisen ollessa ministerinä ja miten hänen tyttärensä perhe tuista hyötyy.

Järjestin 1990-luvulla kunnallisille päättäjille kierto-opintomatkan, jossa pyrittiin tutustumaan todella pienen luokan energiantuotannon mahdollisuuksiin tulevaisuudessa. Mahdollisuuksia on, jos vain vähän kehitetetään ja jos tuetkin ovat normaalia tasoa. Suuren luokan tuulibisnes on toinen asia, ja siihen saattaa todella liittyä terveysongelmiakin. Katso toisinajattelija.fi, parin viikon takainen kirjoitus.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

"Kyllä, haluaisin uskoa, että Suomessa tehdään läpimurtoja tekniikan suhteen."

Mitä erinomaisia keksijöitä, innivaattoreita me suomalaiset oikein luulemme olevamme? Sähkön varastointiin ja uusiutuvaan energiaan yleensäkin on muualla maailmassa panostettu huomattavasti kauemmin ja valtavia summia. Ratkaisuja ei ole näköpiiirissä.

Miksi niitä sitten yhtäkkiä keksittäisiin Suomessa?

Tuo LUT:n tutkimus on jäävien professoreiden oman edun tavoittelun tulos.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Energia täällä Suomessa on vaan niin elintärkeä ja keskeinen asia, että voisi ajatella varastointiasian olevan prioriteettijärjestyksen kärjessä. Ja kun meillä on kaksi korkeakoulua, jotka ovat ottaneet uusiutuvan energian hallitseminen ykköstavoitteekseen.

Toki tiedän mitä muualla on tehty ja minkälaisia rahasummia sähkön varastoimisen keksimiseen on käytetty. Innovaatioiden lista on pitkä, mitään lupaavaa ei ole kuitenkaan näköpiirissä.

Lehtivihreää on tutkittu ja pyritty ymmärtämään luonnon omana keinona muuttaa valoa energian varastointikelpoiseen muotoon. Mitään teknikoita ei ole vielä, jossa olisi päästy hyvään tekniikkaan energian varastoimisessa. No minulla ei ole tietoa tietenkään tutkimuksista, mitä on tekeillä, esim. Turun yliopistossa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, kyllä ole tietoinen tästä, syöttötariffi on ohjannut uusiutuviin ja niistä aiheutuviin ongelmiin. Mutta niistä ei saanut mainita, kun pelastamme maailmaa.

Järjestelmä olisi keskeneräinen ja joka tapauksessa siirrytään uusiutuvaan energiaan. No eipä se ole oikein hyvin onnistunut Saksassakaan, vielä tuotetaan hiilellä puolet energiasta.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #56

Niin ja tuolla tutkimuksessa tarjotaan 100GW maakaasua uusiutuvana.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #57

No mistä sitä maakaasua saadaan, taitaa tulla kaasuputkesta.

Kyllä nämä uusiutuvan kannattajat ovat veikeitä jutuissaan, eikä kaihdeta käyttää mitä tahansa keinoa asian eteenpäin viemiseksi.

Englannissa oli pitkään julkinen salaisuus, että dieselvoimaloilla tuotettiin sähköä aina kun tuulesta ei saatu. Tämä oli tietenkin hyvä asia Wärtsilän dieselvoimalavalmistukselle.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Kun noita sähköautoja jatkuvasti "hehkutetaan" niin miten moneen autoon litiumvarat riittää? Ja jokos on keksitty joku taloudellinen tapa hävittää ne loppuunajetut akut?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Minä en tunne asiaa, on kuitenkin muodostunut sellainen käsitys, ettei riitä litium moneenkaan autoon.

Moni on jo ehdotellut sellaista autoa, jolla pääsee työpaikalle ja latauksen jälkeen takaisin. Monikaan ei tarvitse sellaista akkua, jolla saadaan auton liikkumasäde 300 km:iin.

Mitäköhän niille käytetyille litiumakuille tehdään, täytyy ottaa asiasta selvää.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Pohjanmaalle ollaan ilmeisesti perustamassa euroopan suurin litiumkaivos? Jos sellainen tulee niin kierrätyskin muuttuu ehkä jopa kannattavaksi kun nykyään se on tappiollista.
Jaahans jotenkin toimii jo?
http://keliber.fi/

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #33
Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård

Oli tässä uutinen uudesta akkukeksinnöstä, joka ei käyttänyt litiumia. Jaa oli tehokkaampi.

Sähköautoja tarvitaan, jotta atomisähkölle olisi kysyntää.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Sähkön varastointiin kyllä satsataan kovasti. Millä aikataululla saadaan edullista varastointikapasiteettia, on vähän arvailujen varassa.

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård

Energiaa kyllä riittäisi. Sitä on kaikkialla ja monessa muodossa. Silti saatamme saada jossain välissä uuden energiakriisin. Etenkin, jos jatkamme isojen ehdoilla ja keskitetyllä järjestelmällä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä, mikään suurkaupunki ei toimi pitkään ilman sähköä. Varavoimaloita ei ole riittävästi.

Hyvä esimerkki on Englannin päätös rakentaa uutta ydinvoimakapasiteettia.

USA:ssa ja Kanadassa on käynnistetty uutta kehitysprojektia ydin- ja fuusiovoiman kehittämiseksi, the third way:ksi ristitty.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Litium ei sinänsä ole ongelma, vaan sen pitoisuus ja kannattavuus kaivaa sitä.
Akut kaipaa muitakin harvinaisia maametallien, joiden riittävyys ja kannattavuus on suurempi ongelma, esim. Grapheeni.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset