arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Miksi toimittajat ostivat räjähtävän lepakon?

  • Lepakot pyydystävät tuhansittain esim. hyttysiä vuorokaudessa
    Lepakot pyydystävät tuhansittain esim. hyttysiä vuorokaudessa

Ruben Stillerin isännöimä Pressiklubi vastaa. ... Jakso 29: Miksi toimittajat ostivat räjähtävän lepakon? pe 14.10. klo 20.00 · Yle TV1

Mutta onko politikointi korvaamattoman arvokkailla lepakoilla samalla jättämässä tuulivoimasta käytävän keskustelun varjoonsa?

Katsotaan mitä lepakoista on kirjoitettu viimeaikoina. Pari vuotta sitten ilmastorealismia blogi nosti aiheen myös julkisuuteen. 

 

 

”Kirjoitin pari viikkoa sitten kriittisen bloggauksen tuulivoimasta rahantekovälineenä. Yhdessä sivujuonteeksi tarkoittamassani kappaleessa vihjaisin tuuliturbiinien saattavan aiheuttaa jonkinlaista tuhoa lintujen, lepakoiden ja lentävien hyönteisten parissa. Kun tuo vihjaus herätti ehkä suhteettomankin paljon huomiota kommenttien perusteella, päätin panna asian mediaseurantaan. Kauaa ei tarvinnut odottaa ensimmäistä täysosumaa.”

 

”Saksalainen verkkojulkaisu Kreiszeitung kertoo tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan saksalainen tuulivoimala surmaa satoja tai jopa tuhansia lepakoita. Saksan ympäristöministeriön rahoittama tutkimus, jonka toteuttivat Hannoverin yliopiston tutkijat, on valitettavasti joko päätetty salata, tai sitä ei muista syistä julkaista. Mikä mahtaisi olla syynä moiselle salailulle maassa, joka mm. lakisääteisesti sulkee rakennustyömaita lintujen pesimäaikojen rauhoittamiseksi ja on tietenkin kieltänyt uhanalaisten villieläinten surmaamisen?”

 

”Lepakot syövät hyönteisiä, säästäen viljelijöiltä miljardeja dollareita tuholaistorjunnasta vuosittain, mutta silti ne eivät saa paljoa huomiota. Kukaan ei ollut edes etsimässä lepakoita tuulivoimaloiden alla ennen vuotta 2003, villieläimiin keskittyvän biologin Ed Arnettin mukaan, tällä hetkellä vanhempi tutkija Theodore Roosevelt Conservation Partnershipillä.” 

"Meillä oli miljoonia lepakoita maastossa," Susi von Oettingen, uhanalaisten lajien biologi New England toimistosta, Yhdysvaltain Fish and Wildlife Serviceltä, sanoi. "Olemme menettäneet korvaamattoman lähteen hyönteisten torjunnassa." 

Tällaisena ikuisena skeptikkona ja luonnonvihreänä pessimistinä pelkään niin saksalaisten kuin suomalaistenkin luonnonsuojelujärjestöjen - joitakin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta - hyväksyvän tuulivoimaloiden aiheuttaman tuhon lentäville eläimille.” 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (42 kommenttia)

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Eipä olekaan aihe niin naurettava, muistuu mieleen miten kakarana lepakkoja yritettiin pyydystää ongenvapaa heiluttaen kun oltiin kuultu jostain idea totena.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Aihe on ollut kaikkea muuta kuin naurettava, ainakin saksalaisille kun päättivät salata lepakkotutkimuksissa esille tulleet asiat.

Lepakoita pitää erikseen lähteä iltahämärissä tarkkailemaan, joskus voi päivällä nähdä lepakon roikkuvan pää alaspäin riihen seinässä. Lapsuudesta en muista kuin puheet lepakoista, itse en niitä koskaan nähnyt.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Oma pihapiirini on varsinainen lepakkoluola, äh, siis -ympäristö. Vanhoja ulkorakennuksia, useita ullakkotiloja, halkopinoja katoksissa - eikä tuulivoimalaa naapurissa.

Kun tulen puuceestä illan jo hämärryttyä, huomaan usein "jotain" lentelevän pääni yläpuolella. Perhosia? Eivät ne ole noin isoja. Lintuja? Ei mikään lintulaji lennä muutaman yksilön parvena ympyrää iltapimeällä metrin päässä ihmisestä. Lepakoita? Bingo!

Lepakon brändi on silmissäni noussut tänä syksynä lukemasta -5 suunnilleen tasolle +8. Pelastakaa lepakkomme - save our bats!

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #3

Kyllä se on selvää, että elämme lepakoiden kanssa. Iltahämärissä lepakko voi lentää aivan päämme yläpuolelta. Kun sen ensimmäisen kerran tajuaa, voi sitten jo varautua tarkkailemalla uusiin havaintoihin.

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo

Huoli lepakoista on saanut häkellyttävät mittasuhteet, milloin alkaa kampanja laittomien kotikissojen irrallaan pidosta? On tutkittu että ruotsissa irrallaan olevat kissat tappavat 7 miljoonaa saaliseläintä, englannissa 27 miljoonaa vuodessa. Suuri osa saaliseläimistä on hyönteissyöjiä. Huoli maanviljelijöiden sadoista on toki näinä aikoina mitä merkittävin, on liikakansoitusta ja ympäristöongelmia sun muuta.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Olen kyllä nähnyt kissan pyydystävän lintuja, enimmäkseen kuitenkin pienjyrsijöitä. Lepakkoa kissa ei kiinni saa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Bongasin joskus merikotkan pudottavan pyydystämänsä kissanpennun tontillani olevalle kalliolle. Olikohan katti pannut hanttiin vai oliko tuo nopein tapa saada mirriltä nirri?

En ole koskaan kuullut, että uhka päiväpetolintuja kohtaan toimisi toisinpäin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #9

Kissat voivat olla pahasisuisia. Katsoitko putosiko pentu jalat edellä kalliolle!

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #10

En viitsinyt häiritä luonnon elossaolon taistelua menemällä lähelle mutta kun myöhemmin kävin katsomassa, ei katista ollut jäljellä kuin kuivunut läntti verta ja vähän karvaa. Ei edes leivän päälle levitteeksi. Veikkaan että joko kotka palasi raadolle tai sitten kettu tai supi vei, tai varikset. Äkkiähän luonto raadot hoitaa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #13

Joo, kyllä luonnossa tapahtuu eikä mikään mene oikeastaan hukkaan, kierrätys toimii aivan eriomaisella tavalla. Merikotka on aivan upea kokemus, ehkä hienointa mitä on Suomessa saatu aikaiseksi luonnonsuojelun saralla.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #10

Tyttären kissanpentu tuli varmaan reilun puolen vuoden ikäisenä 4. kerroksesta kiveykselle. Siis karkeasti 10 metristä. Ei oikein naarmuakaan. Eläinlääkäri totesi, että tilanne saattoi vaikuttaa luuston kasvualueisiin. No, ihan normaalikokoinen ja hyvin liikkuva kissa pennusta kasvoi. On hengissä edelleen...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #23

Joo, ei se tarina yhdeksästä kissan hengestä ole aivan turha. Kyllä ne selviävät monesta tapaturmasta ilman vaurioita.

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo Vastaus kommenttiin #9

Kyllä sen merikotkankin on vähän vaikea saada sitä kärpästä kiinni, vai mitä häh. Kissojen tappajana merikotka ei varmaan ole merkittävä, toinen asia on niiden vaikutus haahkojen taantuvaan kannankehitykseen. Merikotkien kanta on jo niin vahva, että olisiko aika jo lopettaa niiden talviruokinta. Petoja syöttämällä on vaikutusta niiden saaliseläimien kantoihin. Kyllä merikotka on upea näky ja aivan lempparilintuja, on se upea näky kyllä. Samalla kyllä näkee sen paniikin minkä se aiheuttaa muissa linnuissa. Lintuja pitäisi suojella laajemmin, eikä vain yhtä lajia.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #17

On se näin tietysti.

Muuten tuohon kissaongelmaan on ilves hyvä ratkaisu, hävittää tehokkaasti muita saalistajia reviiriltään, kuten supikoirat, ketut, kissatkin...

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #17

En ole varma mutta tietääkseni merikotkien talviruokinta olisi jo lopetettu?

Ainakin Saaristomerellä ja Selkämeren eteläosissa merikotka on ryhtynyt käyttämään merimetsoja ravinnokseen ja jopa niin, että se olisi tärkeimpiä merimetsokantaa rajoittava tekijöitä. Katselin Ugin edustalla viime kesänä kun merimetsosaaren kärjestä nousi kahdeksan merikotkaa kun metsot nousivat lentoon, ja kotkot nauttivat ateriasta kuin ruotsinlaivan noutopöydällä. Matkaa tuulivoimaloiden suunnittelualueeseen noin kilometri, onneksi ne saatiin jo torpattua vaikka lintuselvityksessä todettiin että alueella ei ole kotkan eikä sääksen pesiä. Jälkimmäisen kuvasin linjataulun päältä siitä vierestä.

Luonto hakee sen tasapainonsa jos ihminen ei sohlaisi välissä mm. vipperöineen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #19

Olen seurannut tuota Uudenkaupungin säheltämistä noiden vipperöiden saamiseksi merikotkan ja kalasääsken pesäpuun lähelle. Oli aivan tautisen röyhkeää toimintaa. Asia on nyttemmin saatu hyvin hallintaan.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #9
Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo

Linnut on runsaslukuisempi ryhmä kuin lepakot, siksi ne ovat myös hyönteissyöjinä tehokkaampia. Onpa muuten aika aloittaa kohta talviruokinta, monelle pikkulinnulle maistuu kaikki pikkueliöt mitkä tuhoaa puutarhan vihanneksia kesäaikaan. Talviruokinta on mukava ja suhteellisen edullinenkin keino jolla meistä jokainen voi auttaa paikallisen hyönteissyöjäkannan elossa pitämiseksi.
Vielä odottelen milloin se hehkutettu hyönteisravinto tulee kaupan kassalle. Tänä vuonna piti tulla jo markkinoille. Olisiko puutarhan yhteyteen sopivaa laittaa hyönteisansa päivän lounasta varten? Pelkkää proteiinia pörisee ja surisee joka puolella pikkuisin siivin...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #15

Hyönteisravinnosta olen kuullut juttua, olisi hyvää friteerattuna.

Olen jo muutaman vuoden päässyt näkemään puukiipijän innokasta ravinnonetsintää puunrungolla, löytänee hyönteisiä kaarnan välistä talvellakin

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #15

Menee offtopic tuulivoimaloista mutta ei ne hyönteissyöjälinnut meillä talvehdi.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #21

Ei niin, joku punarinta sinnittelee vielä lokakuun Suomessa. Mutta tosiaan puukiipijää olen pitänyt hyönteissyöjänä joka talvellakin on Suomessa.

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo Vastaus kommenttiin #21

Talitintit syö esim selkärangattomia mitä saa kiinni

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #25

Näin on, esim ampiaisista ei koskaan riesaa niin kauan kuin on talitinttejä lähistöllä.

Talvella olen huomannut pyrstötiaisten liikkuvan parvissa puusta puuhun, varmaan myös etsivät niistä hyönteisravintoa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #26

Pitäisikin selvittää ennustetaanko hyvää hyönteistalvea ja jos, on turha panna lyhdettä punatulkuille ja auringonkukansiemeniä tinteille pakkasten varalle.

Jos ennuste on huono niin pitää myös varautua ruokkimaan tervapääskyjä ja västäräkkejä yli talven.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #28

Tässä pari talvea sitten hyönteiset lähtivät lentoon helmikuun lauhalla jaksolla ja kävivät munimassa havupuun rungolla, niin että tukkipuut olivat jo ennen vappua toukanreikiä täynnä. Eivät kelpaa enää vientiin, sanoivat!

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo Vastaus kommenttiin #28

Just. Tajusit pointin. Kuten aina.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #30

Itse asiassa en tajunnut. Kerrotko lisää niiden hyönteissyöjälintujen talvehtimisista Suomessa ja miten niitä kandee ruokkia lintulaudoilla?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #15

USA:ssa on tajuttu lepakoiden merkitys ja hyödyllisyys myös pölyttäjänä ja tekevät luonnollisesti vuorotyötä lintujen kanssa kun saalistavat yöllä, kun linnut saalistavat sitten päiväsaikaan.

http://www.nrcs.usda.gov/wps/portal/nrcs/detail/mt...

”There is another benefit of maintaining healthy, diverse wildlife habitat on a farm or ranch. A complex wildlife community provides the landowner with a free pest control service. Songbirds, bats, and many insects, for example, save farmers, ranchers, and foresters billions of dollars each year by consuming harmful insect pests. A single little brown bat eats about 1,200 mosquito-sized insects per hour. And, the pollination service provided by bats, insects, and hummingbirds is critical to healthy agricultural operations.”

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Aamulehden lukijat pitivät tarinasta, niin minäkin.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Just! Lepakko eläimenä on niin tuntematon ja näkymätön, että lintu-ajatus on ensimmäinen selitys tuonkaltaiselle kokemukselle.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyll se hyvin lentää, ja kun ilta pimenee, tulee väistämättä mieleen, että sen täytyy olla lepakko.

Marko Parkkola

Pirkanmaalla ratikka meni ohi liito-oravien. Globaalisti tuulivoimalat menee ohi lepakoiden. Ei ole liihottavilla tai lentävillä nisäkkäillä helppoa.

Taannoin Ylen (muistaakseni Ylen) uutinen tuulivoimaloista oli tragikoominen. Juttu loppui siihen, että merimetso lensi ropelliin ja tippui alas kuin kivi. Ei ole linnuillakaan hääviä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Täällä toisessa blogissa on puhuttu siitä kuinka siivekkäät olisi irrelevantti argumentti tuulivoimaloiden kampittamiseksi.

No on miten on helppoa ei ole siivekkäillä, on sitten kyse merimetsosta tai vaikkapas pienestä nisäkkäästä, jolle evoluutio on kehittänyt nahkasiivet ja kaikuluotaimen suunnistusta varten.

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo

http://www.birdlife.fi/suojelu/paikat/tuulivoima.s...

Birdlifen sana asiaan, ropeleihin kuolee vähemmän siivekkäitä kuin ikkunoihin törmäilee. Toki elollisten kuninkaat merikotka ja lepakko ei lennä ikkunaa päin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Vaikuttaa nyt siltä, että Birdlife on kuitenkin kiinnittänyt huomionsa suunnittelun tärkeyteen, sijoittelun merkitys on oleellinen. Esim. lintujen muuttoreiteille tuulivoimaloiden pystytys on katastrofaalista.

"Linturikkailla alueilla törmäyksiä tapahtuu kuitenkin valitettavan usein. Tuulivoimalat ovat paikoin (esim. muuttoreiteillä) osoittautuneet vaarallisiksi isoille leveäsiipisille lintulajeille, kuten maakotkalle (Aquila chrysaetos) ja hanhikorppikotkalle (Gyps fulvus)."

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo

Sehän on selvä, että suunnitella pitää. Silmiin pistää vain miten iso heitto vuosittaisten törmäysten määrässä on. Birdlifen mukaan alle yksi per mylly vuodessa, joku toinen arvioi yli 80 vuodessa. Mutta siis, blogin aiheena ollut lepakko nyt jäi vähän jo taka-alalle :)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #37

Lepakostakaan ei voida tietää vielä paljoa.

Amerikassa on jo tietoa ja se ei ole mitään kevyttä iltalukemista.

Täällä ei ole edes tiedetty, että lepakoitakin on olemassa ja että ne muuttavat.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Luulen, että lepakot hyvien aistiensa avulla ja lajina kantapään kautta oppivat välttelemään tuulimyllyjä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Se olisi siis askel evolutiivisessa kehityksessä. Monet linnut pärjäävät kaupungeissa, ovat ehkä oppineet pärjäämään, saalistusmahdollisuuksia on ollut jne.

Lepakot saalistavat tuulivoimaloiden läheisyydessä, silloin kun ei tuule. Voisi ajatella, että silloin saalistettavat hyönteiset ovat myös liikkeellä. Uusi haaste joka tapauksessa tuo suuri tuulivoimalan siipi on lepakolle.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Riekkuminen Putkosen räjähtelevistä lepakoista jatkuu melkein jokaisessa YLE:n ajankohtais- tai hupiohjelmassa. Irvailijoilta on unohtunut peruskoulun fysiikka tai sitä ei ole koskaan päänupissa ollutkaan. Lindstöm, Tervo, Tyynnyttäjä (Stiller),....

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Jep, Stiller oli poikkeus. Eihän edes toimittajat tosiaankaan näytä ymmärtävän fysiikasta mitään. Jaksavatko edes paneutua kunnolla yhteenkään tieteelliseen selvitykseen?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset