arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Hybridihaavasta fossiilisten polttoaineiden korvaaja

  • New natural plant dyed eco-friendly cellulosic yarns
    New natural plant dyed eco-friendly cellulosic yarns

Hesarin tiedesivu käsittelee geenimanipuloitua puunkasvatusta, jolla mullistetaan metsänkasvatus. http://www.hs.fi/m/paivanlehti/27092016/tiede/ Nopeakasvuinen haapa avaa mahdollisuuksia myös sitoa ilmakehän hiilidioksidia ilmakehästä metsänkasvatukseen entistä nopeammin ja kun nopeakasvuista puuta jalostetaan tuotteiksi, hiili säilyy tuotteissa kunnes se kierrätetään. Kuitua ei tarvitse aina polttaa vaan sitä voidaan kierrättää. Hybridihaapaa on kasvatettu jo 1980-luvulta lähtien, siitä ja nopeakasvuisesta eukalyptuspuusta on jo saatu kokemusta. Etu nopeakasvuisuudesta tulee sitä kautta, että voidaan pienemmältä alalla tuottaa teollisuuden tarvitsemaa kuitupuuta. Teollisuus ja mm talonrakennusala tarvitsee myös hidaskasvuista lujaa puuta, jota tuotetaan enemmän perinteisesti kasvatetuissa metsissä, missä puustoon sitoutuu hiiltä, mutta samalla maaperä sitoo hiiltä. Puupellon osalta mielenkiintoista on myös maaperään ilmakehästä kulkeutuvan hiilen määrä. Ruotsalaistutkimuksen mukaan hehtaarin pajupellossa maaperään sitoutuu n. 1 tonni hiiltä vuodessa.

 

EDIT: Nopeakasvuisista puista valmistettua lankaa on jo markkinoilla. ”A new range of "smart" cellulosic yarns derived from natural and rapidly renewable resources and coloured using an ultrasonic natural plant dyed process is set to make its debut later this week.” http://www.just-style.com/news/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Suomi on ainakin tähänsaakka elänyt metsästään.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Suomi seisoo puujaloilla vieläkin.

Muitakin tukijalkoja tarvitaan. Selluloosan jatkojalostuksesta sellaista kaavaillaan. Selluloosasta ja puukuiduista voi tehdä samoja tuotteita kuin on tähän asti tehty öljystä. Vaatteitakin voidaan tulevaisuudessa tehdä puukuidusta.

Kuitujen käyttö tulee yleistymään esim. autoteollisuudessa. Puukuidun kehrääminen onnistuu nykyään ja auton peltiosat voidaan korvata kevyemmillä puukuidusta tehdyillä rakenteilla.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Naapurustossa Ratavaltio putsaa soramontussaan 50-luvulla sijainneen ratapölkkykyllästämön pintapäästöjä hybridihaavoilla, ehkä ovat toisenlaisia hybridejä kuin tarkoitat. Maanvaihto tulisi aivan liian kalliiksi, mutta epäilen haapojen juuriston kykä putsata 30m paksua harjusoraa. Keveimmät jakeet valuivat jo kyllästämön toiminnan aikoina harjun läpi. Mikä hassuinta alueemme harju on edelleen kaavoituksen tuntemaa pohjavesialuetta, jossa sijaitsee valtatie suolauksineen, säiliöauto-onnettomuuksineen, vilkas rata satavuotisine paskapäästöineen, sota-aikana venäläisten ahkerasti pommittama saksalaisten varikkoalue sekä suomalaisten kaatuneiden evakuointikeskus.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä haapaa on käytetty maaperän puhdistamiseen saasteista.

En tiedä kuinka syvälle haavan juuret yltävät. Sivusuunnassa kyllä etenevät kymmeniä metrejä.

En tiedä myöskään sitä, käytetäänkö puhdistamisessa tavallisia vaiko hybridihaapoja.

Käyttäjän AskoGabrielTuurna kuva
Asko Tuurna

Hiilidioksidi on maapallolle hyödyllinen yhdiste, joka saa aavikot vihertämään ja auttaa ihmiskuntaa ruokkimaan yhä lisääntyvän väestönsä, eikä suinkaan lämmitä ilmastoa kuten yleisesti luullaan, sillä ilmastomme lämpötilan säätönuppi hiilidioksidi ei ole ollut ainakaan viimeisen 600 miljoonan vuoden aikana.

http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2013/05/mika-o...

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/431594/Hii...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tätähän minäkin. Kauppisella on kyllä hoksottimet paikoillaan.

Huolestuttava asia tässä ilmastohysteriaan liittyen on kuitenkin tuon hiilidioksidin päätyminen ilmakehään ja sitä kautta merenpohjaan.

Maaperästä on joissakin länsimaissa, Afrikassa ja Argentiinassa kadonnut maaperän hiiltä, ilmakehään.

No fossiilisista polttoaineista sitä saadaan lisää ja metsittämällä huonokuntoisimmat pellot, saadaan hiilidioksidi kulkeutumaan kasvien ja puiden suorittaman fotosynteesin avulla myöskin maaperään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset