arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Tuulivoimala on teknologinen harha

  • Talvella  jääkokkareista on varoitettava
    Talvella jääkokkareista on varoitettava
  • Vallitseva suursäätila, korkeapaine pysäyttää tuulivoimalat mahdollisesti koko läntisessä Euroopassa samaan aikaan?
    Vallitseva suursäätila, korkeapaine pysäyttää tuulivoimalat mahdollisesti koko läntisessä Euroopassa samaan aikaan?
  • Die elektrische Leistung aller Windkraftanlagen (WKA) ist proportional der 3. Potenz der Windstärke
    Die elektrische Leistung aller Windkraftanlagen (WKA) ist proportional der 3. Potenz der Windstärke
  • Suursäätila läntisen Euroopan alueella
    Suursäätila läntisen Euroopan alueella

Suomessa rakennetaan nyt tuulivoimalle uutta tukijärjestelmää tuulivoimaloita pyörittämään. Vaikka tällaista tuetaan, tuulivoima on puhdas väärinymmärrys, kaikki tuulivoima-alueet eivät tuota voittoa koskaan tuesta huolimatta. 

Saksassa tuulivoimaa vastustetaan nyt voimakkaammin kuin koskaan aikaisemmin. Tuulivoimalat ovat vain suurentuneet ja ympäristöhaitat lisääntyneet. Päättäjät eivät ole ymmärtäneet energiantuotantoon liittyvistä asioista tarpeeksi. Ympäristö- ja ilmasto-ongelmat ovat tulleet lähinnä tunnetuksi joidenkin tapahtumien tai sääilmiöiden kautta, kokonaisuudesta ei ole ollut tietoa, saatikka ymmärrystä?  ”The upshot of these characteristics—remoteness from first-hand experience, slow changes in trends and distributions of events, diffused causality, and logical complexity—is that understanding many of the world’s major environmental problems requires considerable cognitive effort. Few people invest the time necessary to absorb all of this complexity, as the costs of becoming informed far outweigh their potential benefits at the ballot box (Downs 1957). A large literature on risk perception and public understanding of science provides empirical support for this claim. For example, Bostrom et al. (1994)Read et al. (1994), and Reynolds et al. (2010) document a series of public misunderstandings about the science and causes of climate change, including widespread confusion about the distinction between weather and climate. Herrnstadt and Muehlegger (2014) show that Internet searches for “climate change” and “global warming” increase when the weather is unusually warm, and suggest that members of the U.S. Congress are more likely to vote for proenvironment measures when their home state has recently experienced unusual weather. This suggests that voters assign too much significance to short-run fluctuations in local weather patterns when forming their beliefs about climate change (see also Zaval et al. 2014). Moreover, these changes in voters’ perceptions may affect the legislative process.” http://reep.oxfordjournals.org/content/early/2016/08/23/reep.rew010.full

 

”In einer Mischung aus Technikromantik, Öko-Ideologie und Ignoranz aufgrund von schlechter Schulausbildung in Physik und Mathematik haben es politische Gruppierungen geschafft, die Windkraft als eine angebliche Chance für die Stromversorgung eines Industrielandes in großzügige staatliche Förderungen zu bringen.”

 

”Sekoittamalla ikivanhaa teknologiaa, ideologiaa ja heikohkon koulutuksen fysiikassa ja matematiikassa ovat poliittiset ryhmät onnistuneet tuomaan tuulivoiman yhtenä mahdollisuutena teollistuneen maan virtalähteeksi anteliaan valtionavun turvin.”

”Durch die neuen Windrad-Konstruktionen sind sogar neue, schwerwiegende Nachteile hinzu  gekommen: Die Gesundheitsgefährdung durch Lärm, Infraschall und Körperschall (s.u.).”

 

”Uusissa tuulivoimaloissa on jopa uusia, vakavia haittoja: terveyshaittoja melusta, infraäänistä ja runkoäänistä johtuen (lisää aiheesta).” http://www.ageu-die-realisten.com/archives/1975

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Luulen että joudumme nyt vain kärsimään nämä virheinvestoinnit. Vähän kuin raitiovaunut; olivat hienoja ja oikeaa suurkaupunkia, nyt niillä posotetaan 14 km/h ja siitä lystistä maksetaan huikeat 40 senttiä per henkilökilometri.

Aika lailla millä tahansa dippainssikoulun energiateknologian kurssilla johdantoluennolla tulee selväksi että miksi tuulivoimalla ei tulla ratkaisemaan mitään ongelmia. Investoinnit, suuruusluokkaa absurdi, eivät ole vaikuttaneet energiantuotannon lähdejakaumaan mitenkään. Eivätkä minkään ennusteiden mukaan tule vaikuttamaankaan, sillä halpaa hiiltä on saatavissa vielä 500 vuotta. Öljy toki loppuu nopeammin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Halpaa hiiltä on.

Suomessa kuulemma osataan ottaa hiilestä energia irti korkealla hyötysuhteella ja puhtaasti niin että kaupungin ilmansaasteet pudistivat samalla ja palamistuotteena tulee vai hiilidioksidia ja vesihöyryä.

Suomessa maaperä, järvet ja merialueet saattaisivat hyvinkin hoitaa hiilenpoltosta tulevan hiilidioksidin nieluihinsa. Ja kasvikunta tuottaisi enemmän.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen
Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

En ole päässyt alan opinnoissa niin pitkälle että osaisin sanoa loppuuko se. Ainakin "oman" ideani, tuulipuistojen rakentamisen leijumaan ylemmässä ilmakehässä, simulaatiot romuttivat kokonaan; virtaukset ovat voimakkaita kyllä, mutta tiheys niin alhaista että energiaa ei juuri saataisi. Niin ja sitten se että simulaatioiden perusteella nuo aiheuttaisivat globaalin ilmastonmuutoksen.

Kai se joku raja tulee täällä alhaallakin vastaan?

Käyttäjän esalehtinen kuva
Esa Lehtinen

Pylkkönen, raitiovaunujen tehtävänä Helsingissä on kuljettaa ihmisiä pysäkiltä toiselle. Sitä varten raitiovaunut joutuvat itse asiassa pysähtelemään pysäkeillä jotka ovat joidenkin satojen metrien päässä toisistaan. Pysähdys kestää niin kauan että poisjäävät ehtivät poistua ja kyytiintulijat nousta kyytiin. Tällä on oma vaikutuksensa raitiovaunujen keskinopeuteen. Pysäkkien välillä ratikat voivat mennä hyvääkin vauhtia; tietenkin ottaen huomioon pysäkkiaikataulut jollain tarkkuudella. Kirjoitin tämän koska Pylkköselle tuntuu olevan ongelmana ratikoiden alhainen keskinopus.

Tuulivoimasta olen samaa mieltä.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Raaheen uusi tuulipuisto.
Suomen Hyötytuuli aloittaa Raahessa kymmenen tuulivoimalan tuulipuiston rakentamisen. Investoinnin kokonaishinta on 56 miljoonaa euroa. Hyötytuulen osakkaina on kahdeksan alueellista energiayhtiötä eri puolilta maata, joista Lappeenrannan Energia on yksi.

Tänään luin lehdestä, että tuulivoiman ansiosta sähkön hinta on tippunut roimasti koko Euroopassa ja että juuri tuon takia perinteiset energiajätit vastustavat tuulivoimaa, kun heidän tuotot ovat tippuneet puoleen.

Suomessa juuri syöttötariffin ansiosta me kuluttajat saamme halpaa sähköä. 300 miljoonan euron Syöttötariffituki tuottaa meille kahden miljardin säästöt sähkön hinnassa. Perinteisten sähköntuottajien raivo on kuitenkin kuluttajan etu.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Sähkön hinta määräytyy Pohjoismaisessa sähköpörssissä. Suomalaisella 300 miljoonan euron vuotuisella tuella tuotetaan tuulivoimaa, jonka osuus on promilleja kokonaisuudesta.

Seppo Leskinen, tai lähteenään käyttämä tuulivoimasijoittajien lobbari Seppo Savolainen, voisi esittää laskelman miten promille tuotannosta määrittelee koko sähköpörssin hintatason?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kyllä, aurinko ja etenkin tuuli ovat paikoin painaneet sähkön kuluttajahinnankin nollaan. Varmasti keljuttaa niitä jotka rakentavat sitä peruskuorman kapasiteettiä johon kehittyneet maat kuitenkin nojaavat. Onko siitä iloa jos tuulisella säällä saa ilmaista sähköä ja sitten toisissa olosuhteissa saa maksaa itsensä kipeäksi? Vaikka Saksassa on välillä saanut ilmaistakin sähköä, koko vuoden sähkölasku on pirun korkea.

Tuuli voi toimia paikallisena täydentäjänä mutta perustuotantoon se ei sovi millään tavalla.

Tosin yritä nyt sitten löytää sitä ongelmatonta tuotantomuotoa..

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#10

>Tuuli voi toimia paikallisena täydentäjänä mutta perustuotantoon se ei sovi millään tavalla......

ooo

..... paitsi sitten kun tehokas energian varastointi keksitään.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #16

Olen ruvennut siihenkin suhtautumaan hiukan skeptisesti. Varmaan se on osa energiapalettia. Mutta tuulipuistojen vaatima tila suhteessa tuotantoon on melkoisen valtava ja.. no onhan siinä ongelmansa.

Ehkä tulevaisuus on pelkkää fuusiota tai sitten sekalainen seurakunta hajautettuja tuotantomuotoja. Tässä kohtaa lienee fiksuinta todeta että emme tiedä ja antaa tutkijoiden sekä keksijöiden työskennellä rauhassa. Ei tehdä mitään liian suuria poliittisia linjauksia tässä kohtaa.

Ihminen on aika kova kaveri ratkomaan ongelmia jos poliitikon ei anneta sitä lannistaa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #18

Tällä hetkellä energian tehokkaaseen varastointiin ei ole ratkaisua. Nykyisestä neljän miljardin tuulituesta jos lohkaisisi vaikka 20% tuollaisen varastoinnin kotimaiseen r&D:hen niin kuka tietää, minkä uuden Nokian Suomi siitä saisi?

Nykyistä enempää ei raha voi mennä kuitenkaan hukkaan ja tuottaa haittaa.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen Vastaus kommenttiin #20

Janne, pistäisitkö tuosta mainitsemastasi nykyisestä neljän miljardin tuulituesta jotain tarkempaa tietoa...on kovin isot summat, niin kiinnostaisi tietää mistä ja miten tuollaiset summat tuulivoimalle maksetaan. Ja siitä voisit myöskin, että onko syöttötariffituki valtiolle kustannusneutraali? ja siitäkin, että montako euroa sähkölaskussasi näyttelee sähkövero ja mikä siitä on syöttötaffin osuus?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #21

Nykyinen tariffituki, laskettu 0,35 kapasiteettikertoimen ja viime vuosien sähkönhinnan mukaan: 2500 x 24 x 365 x 12 x 0,35 x (83,5-30) = 4920930000 eli melkein 5 miljardia euroa.

Tietenkään tuki ei ole kustannusneutraali, ymmärrätkö itse mitä sillä tarkoitetaan? STY:hän tuota hokee. Ensi vuonna tuulitariffille on varattu valtion budjetissa 210 miljoonaa euroa (nousua tähän vuoteen yli 50 meur), miten se on kustannusneutraali?

"...on kovin isot summat..."
Samaa mieltä Leskisen kanssa.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen Vastaus kommenttiin #23

No en paljon ymmärrä, mutta kustannusneutraalin luulen tarkoittavan sitä, että valtio perii jokaiselta sähkönkuluttajalta tietyn summan veroina ja palauttaa sitten sähköntuottajille tuon samaisen summan syöttötariffina. Jotenkin noin sen luulisin menevän. Ja eikös vaan olekin kustannusneutraali noin. Ja noin me sitten saadaan sitä halpaa sähköä. Elikkä hyödytään paljon enemmän, kuin mitä maksetaan...

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #24

Leskisen logiikalla mikä tahansa vero on sitten kustannusneutraali, jos sillä kerättävä raha käytetään johonkin.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen Vastaus kommenttiin #25

No ei sentään, vaan nythän puhutaan syöttötariffista, mikä on valtiolle kustannusneutraali. Meille kuluttajille tuo syöttötariffituki on mahdollistanut edullisen sähköenergian saannin. Jopa niin edullisen, että perinteiset sähköntuottajat ovat menettäneet huomattavan suuren siivun liikevoitoistaan ja meidän eduksi. Minun kukkarolle tää meininki sopii oikein hyvin...

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #26

Suomen syöttötariffilla ei ole kertakaikkiaan mitään tekemistä pohjoismaisen sähköpörssin hinnan kanssa, vaikka kuinka sitä toistelet.
En pidätä hengitystä, että osaisit jotenkin perustella väitteesi.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #20

Se on aika surkeaa että luonnontieteilijöitä ja insinöörejä voi maata kortistossa läjäpäin vaikka tämänkaltaisiakin ongelmia on ratkottavana. Sadalla miljoonalla voisi panna junioritutkijoiksi vaikka jonon ensimmäiset tuhat muutamaksi vuodeksi. Aivan varmasti sieltä tulisi jotakin ulos.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Suomen hallitus ryhtyy antamaan raskaalle teollisuudelle tukea muka sähkölaskujen huojentamiseksi, vaikka tuo tukeminen on asiantuntijoiden mielestä täysin perusteetonta, koska sähkön hinta on pudonnut ja putoaa edelleen. Millaisia dippainssejä lienevät hallitusherrojemme käyttämät asiantuntijat..?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Taitaa liittyä EU:n päästökauppajärjestelmään?

Suomen hallitus on ennakkoon ilmoittanut raskaalle ja energiaintensiiviselle teollisuudelle, että mikäli päästökauppa nostaa sähkön hintaa Suomessa, se kompensoidaan teollisuudelle, jotta suomalaisen teollisuuden kilpailukyky säilyy ja työpaikat pysyvät Suomessa.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Vähän asiaa liipaten : laitoin alkuviikosta Energiavirastoon , Jari Lindstömille, BZ:lle, Soinille ja Lepomäelle seuraavan viestin:

"Hei

Tuulivoima tulee maksamaan meille veronmaksajille v. 2030 mennessä n. 4 miljardia euroa ( 12a x 365d x 24h x 2500MW x 30% x 50€/MWh).
Jos nämä täysin hukkaan heitetyt miljardit jäisivät edes Suomeen , mutta ei , suurin osa menee ulkomaisille laitevalmistajille.

Tämä järkyttävä huijaus ja munaus on nyt valjennut useammallekin politiikoille ja päättäjälle.

Julkisuudessa on usein vedottu tuulitukisopimusten purkamisen mahdottomuuteen , vaikka haluja nyt olisikin : .." Suomi on oikeusvaltio,
jonka on pidettävä sopimuksistaan kiinni.." Totta.

Energiavirasto on tehnyt jokaisen tuulivoimapuiston kanssa sopimuksen , jotka löytyvät täältä:

https://tuotantotuki.emvi.fi/Decisions

Sopimuksessa "Hyväksymispäätös syöttötariffijärjestelmään" lukee seuraavasti :

"Sähkön tuottajalla on oikeus syöttötariffiin seuraavasta kolmen kuukauden jaksosta (tariffijakso) alkaen, joka alkaa hyväksymispäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Syöttötariffia maksetaan enintään kahdentoista (12) vuoden ajalta siitä kun oikeus syöttötariffiin alkaa, mutta kuitenkin enintään siihen asti, kun voimalaitos on tuottanut sähköä tässä päätöksessä vahvistetun sähkön tuotannon kokonaismäärän.

Siinä ei lue " maksetaan 12 vuoden ajalta " eikä siinä lue " maksetaan vähintään 12 vuoden ajalta". Jos lukisi ei asiassa olisi mitään sanomista.

Minun tulkintani on , että nämä valtiolle ja sen kansalaisille järkyttävän vahingolliset - niin taloudellisesti, teknisesti ja viime aikojen havaintojen mukaan jopa terveydellisesti - sopimukset ovat tuohon sopimustekstiin vedoten purettavissa koska tahansa.

Onko näin?"

Jari Lindstömin avustaja jo vastasi : ... " olen välittänyt viestin Jari Lindströmin tietoon..." , joten ainakin yksi este on siis ylitetty.

Odotamme mielenkiinnolla vastauksia.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Tuon ajatuksen kun saat läpi ja toteutusvaiheeseen, teen aloitteen napakorkeudeltaan 144-metrisestä, amplitudimoduloitua, kapeakaistaista ja tonaalista lähtöarvoltaan 110 dB melua pitävästä, lentoestevalaistusta Viljakais-patsaasta Kotkan satamaan sijoitettavaksi.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Ei nyt ammuta yli ; vaatimattomana miehenä minulle satametrinenkin riittää sinne Ahtaajat-patsaan viereen tähystelemään myllytöntä horisonttia.

Edit : Laitoin tälle Lindströmin avustajalle seuraavan jatko-viestin , jotta oikein ´pelästyisivät´.

"Hei

Kiitos nopeasta vastauksesta.

Mielelläni hieman selventäisin laskelmaani , jotta ´koko kauheus´ selvemmin tulisi esille.

Jos olisin ottanut laskelmaani viime vuosien sähkön keskihinnan ( 30 €/MWh) => maksettava tukemme olisi tarkalleen 53,50€/MWh.

Jos olisin uskonut tuuliparonien huikeita käyntiaikalukemia ; meillä täällä Kotkassa luvataan jopa 40%:n kapasiteettikertoimia , olisin käyttänyt 35 %:a.

Silloin hukkaan heitetyn rahan määrä olisi kasvanut n. miljardilla n. 5 miljardiin.

Ei voi olla ajattelematta , että noilla miljardeilla olisi järkevämpääkin käyttöä vuoden 2016 Suomessa, mutta

päätöshän on poliittikkojen käsissä.

Yst. terv. Seppo Viljakainen "

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen Vastaus kommenttiin #13

Eikai hallitus nyt lähde sille tielle, että ryhtyisi estämään kotimaisten kauppaketjujen ja energiayhtiöiden liiketoimintaa.? Tuulivoimaa tulee lisää vaikka koko syöttötariffijärjestelmä lakkautettaisiin. Mutta sitä ei taideta kuitenkaan lakkauttaa. Onhan esim. turvetuotanto nauttinut pitkään ja paljon tukia ja niin ovat toki muutkin. Kysyn, mikä energiatuotanto pärjäisi ilman tukia? Ja vastaan, ei mikään!

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #15

Ilman tukea ei rakenneta yhtään teollisen luokan tuulivoimalaa. Ei ole koskaan missään rakennettu.

Ilman suoria tukia pärjäävät kaikki muut, paitsi tuulivoima ja pienessä määrin hake, puupolttoaineet ja biokaasu. Turve ei saa tukea, se maksaa veroa.
http://jannesalonen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #15

Fortum on todennäköisesti Suomen suurimman verojalanjäljen omaava yhtiö, ilmeisesti vieläkin yli 70% verojalanjäljellä. Tuskin se ainakaan tukipolitiikan nettosaajaksi keikahtaa ikinä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tässä taitaa tulla vastaan tuo ideologia ja jonkunlainen kollektiivinen uskontunnustus tuulivoiman puhtaudesta sähköntuotannossa.

Tällainen iskostunut harha saa sitten aikaiseksi esimerkiksi, että hakataan hehtaarin aukko metsään, jonka jälkeen tuulivoimala on ja pysyy päästölähteenä. Ja lisäksi tappaa lepakoita ja hyödyllisiä lintuja, jonka seurauksena tuholaisten määrä lisääntyy pelloilla ja puutarhoissa. Eläimet loittonevat tuulivoima-alueelta ja alle viiden kilometrin etäisyydellä asuvat ihmiset saattavat sairastua.

Tätä päättäjien ei tarvitse huomioida, kun heille on kerrottu, että ääni on kuin jääkaapin hyrinää ja että naapurin kissa tappaa enemmän lintuja.

No hyvä kuitenkin, että yrität heitä neuvoa loogiseen tyyliin.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Tuulivoimaloiden kehitys on vasta alkuvaiheessa. Myllyt kehittyvät isommiksi, tehokkaammiksi ja hiljaisemmiksi. Eli olen vahvasti sitä mieltä, että tulevaisuudessa tuulimylly on halvin tapa tuottaa sähköä.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Siihen suuntaan kehitys kulkee...Tosin tietysti maailmassa voidaan keksiä uusia mullistavia ja halpoja energiaratkaisuja jotka sitten syrjäyttävät tuulivoimalatkin. Mutta perinteiset vanhat, raskaat ja kalliit voimalat ovat auttamattomasti taakse jäänyttä elämää. Eihän esim. ydinvoima kykene enää tämän päivän sähkön hinnoilla kilpailemaan...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Mikään ei pysty kilpailemaan fossiilisten polttoaineiden kanssa tällä hetkellä. Ja ilman radikaaleja teknisiä edistysaskeleita, ei vielä satoihin vuosiin. Siksi 80% energiasta tuotetaankin fossiilisilla. Huolimatta valtavista investoinneista uusiutuviin, tuulella, auringolla yms tuotetaan yhteensä luokkaa prosentti. Atomilla muutama prosentti.

Fissio tuskin on tulevaisuutta, mutta seuraavat 50-70 vuotta se taitaa olla ihan parhaita menetelmiä peruskuorman kattamiseen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tuulivoimalat ovat tulleet tehokkaammiksi, suuremmiksi ja hiljaisemmiksi sitten alkuaikojen pitää paikkaansa.

Mutta aerodynaamiseen meluun ei ole pystytty puuttumaan ja se on lisääntynyt nopeammin kuin tehojen nousu uusissa tuulivoimaloissa. Tämä on se seikka mikä on saanut ihmiset takajaloilleen esim. Saksassa. Ilmastorealismia blogissa on tuotu esille tätä puolta asiasta. Saksalaisen videon voi tekstittää ainakin englanniksi. Tarkemmat ohjeet mainitussa blogissa.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Juhani : me kaikki toivomme, että ilmaisesta tuulesta ja auringosta olisi energia-ongelmien ratkaisuiksi ; sehän on tietenkin itsestään selvä.

Tässä - taas kerran - viime kuukauden tuulivoimatuotantomme ; minimi 14MW , maksimi 1200MW :

http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja...

En tiedä minkä alan insinööri olet, mutta uskon teknisen valmiutesi Sinulle kertovan , ettei tuollaisella sotkusähköllä ole mitään taloudellista tai teknistä käyttöä sähköverkossamme nyt vuonna 2016.

Heti kun kehitetään/keksitään teknis-taloudellinen sattumasähkön varastointimenetelmä , rakennamme niitä uusia, isoja, tehokkaita ja hiljaisia myllyjä joka niemeen ja notkoon.

Nyt heitämme hukkaan miljardeja, joita voisi esimerkiksi käyttää tuon varastoinnin kehitystyöhön.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Saisipa euron joka kerta kun joku puolustelee nykyistä tuulivoimarakentamista sillä, että joskus tulevaisuudessa tuotantoa voidaan varastoida kustannustehokkaasti. Niin olisin ainakin, öö, satanööri.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #33

Niin , en nyt haluaisi olla ilkeämielinen, mutta niin usein näissä keskusteluissa on tullut esiin 2030-2050-luku :"... aivan varmasti 2050-luvulla sähkön varastointi-ongelmat on ratkaistu ..."

Ken elää se näkee :

http://leskinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221958-va...

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Keinotekoisen tuulen tuottaminen tulee olemaan seuraavien sukupolvien suuri ponnistus. Hienointa tämä olisi, jos se tapahtuisi tuulivoimaloiden avulla.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Tyynellä pakkasellahan tuulivoimaloita pyöritetään sähköllä. Todellakin, miksei kukaan ole keksinyt panna niitä puhaltamaan viereiseen myllyyn mikä taas voisi tuottaa sen pyörittämisen edellyttämän sähkön?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset