arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Puita istuttamalla selätetään ilmastonmuutos?

  • Hiiltä tn/ha
    Hiiltä tn/ha
  • Havumetsävyöhyke on sitonut runsaasti hiiltä, Saharan autiomaassa hiiltä on niukasti maaperässä
    Havumetsävyöhyke on sitonut runsaasti hiiltä, Saharan autiomaassa hiiltä on niukasti maaperässä

Helsingin Sanomat kertoo pääkirjoituksessaan pajun sitovan hiiltä noin tonnin per hehtaari vuodessa. Ilmastoon kertyy noin 4 -5 GtC:tä vuodessa, eli 4 – 5 miljardia tonnia hiiltä. Tarvitaan siis 4 – 5 miljardia ha maata. Vertailun vuoksi Suomen pinta-ala on 33 842 400 ha, eli tarvitaan 4000/34 => ~ 150 Suomea pajukon kasvattamiseen?

 

Tai kun Saharan pinta-ala on noin 9 000 000 neliökilometriä.[1, 4000/900 => ~ 5 Saharan autiomaata riittäisi sitomaan nykyisin ilmakehään kertyvän hiilidioksidin.

 

 

LYHYTKIERTOPUIDEN hienojuurista syntyvä hiilen nieluvirta on yksi lupaavimmista menetelmistä, joilla maaperän ja ilmaston hoito voidaan yhdistää.” http://www.hs.fi/paivanlehti/29082016/a1472354134398

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo

No ei kato, täälläkin lisätään vaan hakkuita ja mistäs saat viisi saharaa? Tehdään uusi manner?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Täällä ja sademetsissä. Hyvä metsänhoito on tae hyvälle metsän hiilensidonnalle!

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo

Toimii loistavasti avohakkuuperiaatteella ja muuttamalla sademetsät viljekyksiksi. Ihan varmasti :-)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #7

Noista kartoistakin voisi päätellä, että sademetsissä on maaperässä niukalti hiiltä, kaikki hiili on kasvustossa. Ja kun kasvusto hakataan kerralla, jää vähähiilinen maaperä, joka sitten köyhdytetään eukalyptuksella tms.

Suomessa metsänkasvatus lisää maaperän hiilivarastoja, joita sitten voidaan hyödyntää esim. maanviljelyksessä lyhyen aikaa, vaatisi jonkunlaista kiertoa, metsää, laidunnusta, peltoviljelyä...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #7

Tapani Lahnakoski: kommentti sademetsiä koskien

Morjens!

Pieni palute blogisi johdosta.

Ehkä et tarkoittanutkaan, että sademetsät ovat hyviä hiilensidonnassa, mutta varmuuden vuoksi täsmennän, että eivät ole. Maaperä on suurimmaksi osaksi erittäin köyhää, kun eliöstö nappaa kaikki ravinteet heti uuteen kiertokulkuun.

Tämän linkin otsikko on vähän typerä, kun sen sisältö kumotaan heti tekstin ensimmäisessä lauseessa:

http://sciencequestionswithsurprisinganswers.org/2...

"Actually, the soil in tropical rainforests is very poor. You would think with all that vegetation, warmth, and moisture that the soil must be very rich. But the truth is otherwise, as people who live in these regions are well aware."

Luonnon monimuotoisuuden kannalta sademetsät taas ovat erittäin tärkeitä. Iso ongelma onkin sademetsien muuttamisessa palmuöljyviljelmiksi onkin se, että kun metsä poltetaan palmujen viljelymaan lannoittamiseksi, se köyhtyy nopeasti ja kohta joudutaan polttamaan uusi alue tai lannoittamaan palmuja reippaasti.

Tapsa

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #10

Poikkeuksia tuohon trooppisten sademetsien maaperän yleistykseen on olemassa. Esimerkiksi Jaava ja Bali, joiden vulkaaninen ja alluviaali maaperä on hämmästyttävän rikasta, ja sitä riittää kymmeniä metrejä. Siksipä noilla saarilla onkin niin suuri väentiheys. Komekertainen Hollantiin, tai kuusinkertainen Saksaan verrattuna. Eikä enää paljon sademetsiä jäljellä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #12

Tuliperäinen maaperä on hedelmällistä hiilipitoisuuden ansiosta.

Loess on myös hiilipitoista maa-ainesta ja sitä kertyy joihinkin paikkoihin vähän joka puolella maapallolla. https://en.wikipedia.org/wiki/Loess

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #15

Tuon Wikipedian mukaan lössi ei ole kovinkaan hiilipitoista.

"The fertility of loess is not due to organic matter content, which tends to be rather low, unlike tropical soils which derive their fertility almost wholly from organic matter."

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #20

Riippuu kai siitä missä sitä lössiä on syntynyt? "The Loess Hills of Iowa owe their fertility to the prairie topsoils built by 10,000 years of post-glacial accumulation of organic-rich humus as a consequence of a persistent grassland biome." https://en.wikipedia.org/wiki/Loess

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Aika kuvaavaa on se, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden alentaminen saadaan tehdä ainoastaan "komission tähän tarkoitukseen hyväksymiä keinoja" käyttäen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tiukka on komission ohjailu, no kun maksaja löytyy, niin mikäs siinä.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Agitoisin tuosta Saharasta sen verta, että kun sen korkeus on monin paikoin alempana merenpintaa, niin ohjaisin Niilin suistosta maanalaisia putkistoja hyväksi käyttäen makeaa vettä Saharaan. Niilin suisto olisi tällöin padottava, sillä kuivina vuosina meinaa suolapulssi vaivata pahemman kerran jokisuistoa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, tuo kannattaisi toteuttaa. Kun Saharaan saadaan puuta kasvamaan, luontaiset sateetkin alkaisivat palaamaan sinne vähitellen.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Saiskohan miten moinen startuppi rahoitusta?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #9

En tiedä ketä Saharan asiat kiinnostavat? Luulisi nyt ainakin YK:n ja FAO:n maailmanlaajuisina järjestöinä rahoittavan hanketta, jos ei muuten niin ilmastonmuutoksen nimissä, sillä nyt muutenkin käydään hallitusten kautta kehittyneiden valtioiden budjeteilla.

Jukka Mäkinen

Saharassa alkaa luonnostaan puut kasvamaan kun Golf-virta kääntyy hieman etelämmäksi. Silloin Suomi saa taas ison maahanmuuttajan Ruotsista, kun mannerjää vyöryy Pohjanlahden yli.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Sahelin alueella on tapahtunut jo myönteistä kehitystä, autioituminen on pysähtynyt ja 1980-luvulta lähtien on tapahtunut vihertymistä, kts. linkki, "Satelliittitutkimusten mukaan usein esitetty väite siitä, että Sahara laajenee viisi tai jopa 45 kilometriä vuodessa Sahelin alueelle ei pidä paikkaansa.[19][20][21] Satelliittikuvat osoittavat päinvastoin Sahelin viheriöityneen huomattavasti 1980-luvun alkupuolelta lähtien.[22] Paikalliset viljelijät ovat oma-aloitteisesti istuttaneet perinteisillä menetelmillä miljoonia puita, joiden luomat mikroilmastot sitovat vettä, parantavat satoja ja tuottavat hedelmiä, rehua karjalle ja polttopuuta. Väestönkasvusta huolimatta alueella ei ole koettu nälänhätää. Sahelin vihertämisen on arveltu myös vaikuttavan sademäärien kasvuun ja synnyttävän positiivisen palautekytkennän.[23]" https://fi.wikipedia.org/wiki/Sahara#cite_note-1

Golf-virta lämmittää Pohjois-Afrikkaa mikäli kääntyy etelään. Skandinaviassa nyt nautitaan tästä lämmöstä ja kosteudesta, ja Suomessa saadaan osamme lämmöstä Atlantilta saapuvilta Föhn-tuulista ja jatkuvista matalapaineista sateineen. Näin ei ole aina ollut.

Seuraavaan jääkauteen on nyt vielä aikaa jokunen kymmenen tuhatta vuotta.

Jukka Mäkinen

Uusi "jääkausi" voi tulla hyvinkin nopeasti. Se ei vaadi muuta kuin että Golf-virta kääntyy itään ja uppoaa etelämpänä. Jäätiköt alkaisivat kasvaa Köli-vuorilla välittömästi.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #21
Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin

Itse olen istuttanut kahtena tai kolmena vuotena peräkkäin tammen taimia kasvamaan. Sen olen kokenut olevan velvollisuuteni.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tammen voi istuttaa ja antaa sen kasvaa.

Tietysti olisi hyvä valita paikka huolella, jotta se voisi rauhassa kasvaa seuraavat 300 vuotta tai pidempään.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Tässä blogini professori Kaupin tutkimuksesta samasta aiheesta.

http://jaakkojuhaniojaniemi.puheenvuoro.uusisuomi....

Ilmastonmuutos voidaan torjua näillä kolmella tavalla
Yhdysvaltalaiset tukijat ovat esittäneet vuonna 2012, että ilmakehän CO2-pitoisuus saadaan vakiintumaan, jos täytetään kolme tavoitetta.

Ensiksi maailman fossiilipäästöjä vähennetään 10 – 20 %, toiseksi perustetaan 200 – 300 miljoonaa hehtaaria uutta metsää sellaisille alueille, joista metsä on kadonnut ja kolmanneksi pysäytetään maailman metsäkato kokonaan.

Yhdysvaltalainen World Resources Institute julkaisi kesäkuussa 2014 selvityksen, jonka mukaan maailmasta löytyy kaksi miljardia hehtaaria alueita, jotka periaatteessa voitaisiin metsittää. Suurin osa näistä hehtaareista löytyi Afrikasta, jopa 720 miljoonaa hehtaaria.

Mikään näistä tavoitteista ei ole mahdoton. Tämä kolmen kohdan ohjelma sopisi hyvin vaikkapa Euroopan unionin linjaukseksi, mutta metsien suhteen on saavutettavissa enemmänkin. Maapallon metsät ja meret toimivat hiilinieluina jo nyt. Ilman niitä tilanteemme olisi paljon pahempi.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Hyvä kommentti!

Amerikkalaiset ovat tehneet ilmaston eteen huomattavan paljon jo ihan ilman ohjelman julistusta. Mutta totta tällainen ohjelma sopisi EU:n ohjenuoraksi, kun samalla huomioidaan jo nykyiset hiilinielut, joita Euroopassa on jo runsaasti. Mutta esim. peltojen on annettu mennä huonoon kuntoon keskisessä Euroopassa. Tällaisiin epäkohtiin tulisi kiinnittää huomiota.

Suomessa metsien hoito on kasvattamassa hiilinieluja.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset