arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Maaperä voisi sitoa kaiken ilmakehään kertyvän hiilidioksidin

  • Kourallisessa maata on enemmän organismeja kuin maapallolla on ihmisiä. Nämä organismit sekä sitovat että hajottavat hiiltä
    Kourallisessa maata on enemmän organismeja kuin maapallolla on ihmisiä. Nämä organismit sekä sitovat että hajottavat hiiltä

Ilmastomallien vastaavuutta todellisuuden kanssa on kritisoitu ja nyttemmin tähän kritiikkiin on vastattu ja on myös tuotu avoimemmin julkisuuteen tietoa ilmastomalleihin vaikuttavista tekijöistä: CO2:sta johtuvista pakotteista, empiirisisistä mittauksista, hienosäädöstä etc., jotta ilmastomallit saadaan vastaamaan todellista ilmastonmuutosta. http://journals.ametsoc.org/doi/pdf/10.1175/BAMS-D-15-00135.1

 

Mutta ilmastomalleissa ei ole vielä huomioitu maaperän kykyä varastoida nykyisin ilmakehään kertyvää hiilidioksidia?

 

http://maatilanpellervo.fi/2016/08/04/maapera-hyva-hiilivarasto/

 

”Hyvin voiva juuristo on kasvun perusta. Se ottaa ravinteita syvältäkin, parantaa maan rakennetta ja lopulta jää maahan lisäten maan hiilivarastoja.”

 

”Neljän promillen lisäys riittäisi

Ranska teki Pariisin ilmastokokouksessa aloitteen, että maaperän hiilivarastoja lisättäisiin vuosittain neljä promillea eli 0,4 prosenttia globaalisti. Se on noin viisi miljardia tonnia hiiltä. Tämä lisäys voisi sitoa hiilidioksidipäästöistämme kaiken, mikä ilmakehään nykyään jää.” http://yle.fi/uutiset/maapera_on_iso_arvoitus__pelastaako_se_ilmastonmuutokselta_vai_aiheuttaako_lisaa_ongelmia/8953789

 

”Kyseessä on positiivinen oravanpyörä: mitä paremmassa kunnossa maa on, sitä enemmän siellä on eliöstöä ja sitä tehokkaammin ravinnekierto toimii. Kasvukunto edelleen paranee.”

 

Lue koko juttu painetusta elokuun 2016 Maatilan Pellervosta

 

http://maatilanpellervo.fi/wp-content/uploads/sites/4/2016/08/maakokkare.jpg

 

"Maaperä on hyvä hiilivarasto

Hiilidioksidi päätyy maan hiileksi vihreiden kasvien fotosynteesin kautta. Yhteyttämisessä tuotetaan kasvibiomassaa ja samalla happea ilmakehää."

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Muutos olisi radikaali ja ei kannata ajatella, että ei koske meitä täällä Suomessa. Intensiivinen peltoviljely, varsinkin esim. riisinviljely ja Suomessa suopeltojen raivaus ja turpeen kaivaminen vähentävät maan hiilivarastoja eli aiheuttavat metaani- ja hiilidioksidipäästöjä. Sama koskee metsienkäsittelyä, ei vain jossain Indonesian takamailla, vaan myös meillä.

On esitetty ideoita, että nopeakasvuista pajukkoa tms. hiilletään ja sitä biohiiltä voisi suoraan kyntää peltomaahan, sinne mahtuu ja siellä pysyy. Maaperän ekosysteemissä nimittäin. Tukiaisvetoinen, erittäin haitallinen turvetalous pitäisi heti lopettaa ja työllistää sen korjuuketju biohiilen tuottamiseen ja maaperään ajamiseen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Totta, turvetta voitaisiin edelleen käyttää kuivikkeena ja mahdollisesti kasvuturpeena, silloin kun se lisää maan kasvukuntoa? Näistä asioista tiedetään Helsingin yliopistossa enemmän.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Ihan yleisellä tasollla on heti tunnustettava , ettei kompetenssini anna minulle eväitä ottaa kantaa tähän CO2 asiaan.

Tuli vaan jotenkin ´turhautunut´olo kun aamun uutisissa kerrottiin tutkijoiden ´hukanneen´ Tanskan salmien kautta tulleen suolapulssin:

http://yle.fi/uutiset/itameren_suolapulssin_liikke...

Jos oikein ymmärrän , pulssi on todettu vaan mihin se on hävinnyt ; emme tiedä ja tutkijat ovat äimän käkenä.

Ja sitten meille selitetään tutkijoiden taholta käsittääkseni huomattavasti monimutkaisemman ilmaston kehitystä prosentin osien tarkkuudella pitkälle tulevaisuuteen ??

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Meriin ja maaperään liittyvistä asioista tiedetään vielä hyvin vähän.

Suolapulssin vaikutuksen olisi luullut näkyvän Itämeressä? Tosin sekoittuminen kestää aikansa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Humuksen kerryttäminen ja käyttäminen vie aikaa. Maaperän humuksen puoliintumisaika on tuhat vuotta. Tätä taustaa vasten tarkastellen mitään nopeaa ratkaisua ei ole odotettavissa tästäkään? Maaperään hiili kuuluu ja se on viljavuutta lisäävä tekijä, tämä on nyt vihdoin tajuttu. Hiilen kerryttämiseksi maaperään pitää tietenkin tarkkaan tutkia empiirisesti, ettei tehdä turhia toimenpiteitä tai korjausliikkeitä, mitkä vaikuttaisivat jopa haitallisesti humuksen määrään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset