arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Metsät vaikuttavat enemmän ilmastoon kuin on ajateltu

  • Metsät luovat oman ilmaston. The role of trees in cloud formation has been under-appreciated
    Metsät luovat oman ilmaston. The role of trees in cloud formation has been under-appreciated
  • Ihminen on paitsi lämmittänyt ilmastoa päästämällä ilmakehään kasvihuonekaasuja myös jäähdyttänyt sitä
    Ihminen on paitsi lämmittänyt ilmastoa päästämällä ilmakehään kasvihuonekaasuja myös jäähdyttänyt sitä

Muutama tutkimus Nature-lehdessä ei kuitenkaan muuta vuosikymmenten tutkimustuloksia ilmastomuutoksen alalla hetkessä. Julkaisu tieteellisessä journaalissa takaa kuitenkin tutkimuksen laadun, joten sitä ei voida sivuuttaa millään epävarmuutta koskevalla selittelyllä. Pilvien suhteen ilmastomuutosta hillitsemässä epävarmuutta on aina ollut vallalla. Merten alapilvien on tiedetty hillitsevän lämpenemistä. Nature-lehden tämänkertaisen tutkimuksen pääpaino on aerosolien aiheuttaman pilvienmuodostumiseen liittyvä. Aikaisemmin on pilvisyydellä ollut suurempi vaikutus ilmastoon, kuin on tiedetty! ”The results not only point to a cloudier past, but they also indicate a potentially cooler future: If Earth’s climate is less sensitive to rising carbon dioxide (CO2) levels, as the study suggests, future temperatures may not rise as quickly as predicted.”

 

”Tulokset paitsi viittaavat pilvisempään menneisyyteen, mutta ne osoittavat myös ilmaston mahdollisesti kylmenevän tulevaisuudessa: Jos maapallon ilmasto on vähemmän herkkä nousevalle hiilidioksidipitoisuudelle (CO2), kuten tutkimus viittaa siihen, tuleva lämpötila ei nouse niin nopeasti kuin on ennustettu.” http://www.sciencemag.org/news/2016/05/earth-s-climate-may-not-warm-quickly-expected-suggest-new-cloud-studies

 

 

Looginen ajattelu on kaiken tieteellisyyden perusta. Päättelyketjun avulla voidaan päästä johtopäätöksiin, jotka ovat tosia.

 

Ilmastonmuutoksen suhteen on vääriä johtopäätöksiä tehty. Niiden oikomiseen pitää päättelyketjuja käydä läpi. Tietokonemallinnuksilla voidaan vain parhaimmillaankin päästä osatotuuksiin kiinni. Laboratooriossa voidaan testata pilvisyyden vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Todellisuus on kuitenkin ainoa laboratorio, missä voidaan mitata lämpötiloja ja ilmastonmuutosta koskevia trendejä. Empiiristen tulosten pohjalta voidaan laatia tulevaisuutta koskevia skenaarioita ilmastonmuutoksen suhteen. Ilmasto on aina muuttunut ja niin se on oleva tulevaisuudessakin. Ilmaston syklisyys noudattaa tiettyjä kaavoja, joista voidaan päätellä tulevaa muutosta. Tällä hetkellä ilmaston pitäisi kylmetä, onko siis jotakin, mitä pitäisi huomioida muutosta koskevissa trendeissä? Onko antropogeeninen vaikutus lämpenemisen takana ja kuinka suurelta osin? Tämä kysymys askarruttaa ihmiskuntaa.

 

”In summary, we find that highly oxidized organic compounds play a role in atmospheric particle nucleation comparable to that of sulfuric acid; together with a suitable stabilizing agent, each has sufficiently low volatility to form new particles in the lower atmosphere at vapour concentrations near 107 cm−3. The stabilizing agent for pure biogenic particles is a suitable ion, whereas for sulfuric acid particles the stabilizing agents are amines, or ammonia with oxidized organics. Ion-induced nucleation of pure biogenic particles may have important consequences for pristine climates because it provides a mechanism by which nature produces particles without pollution. This could raise the baseline aerosol state of the pristine pre-industrial atmosphere and so could reduce the estimated anthropogenic radiative forcing from increased aerosol-cloud albedo over the industrial period.”

 

”Yhteenvetona olemme huomanneet, että erittäin hapettuneiden orgaanisten yhdisteiden rooli ilmakehän hiukkasten nukleaatioon on verrattavissa rikkihapon vastaavaan vaikutukseen; yhdessä sopivan stabilointiaineen kanssa, joilla on riittävän alhainen haihtuvuus, muodostaa uusia hiukkasia alemmassa ilmakehässä höyrypitoisuuden ollessa lähes 107 cm-3. Stabilointiaineena puhtaalle biogeeniselle hiukkaselle on sopiva ioni, kun taas rikkihappohiukkasia stabiloivia aineita ovat amiinit, tai ammoniakin kanssa hapettuneet orgaaniset hiukkaset. Ionin aiheuttamassa nukleaatiossa puhtailla biogeenisillä hiukkasilla voi olla merkittäviä vaikutuksia koskemattomassa ilmastossa, koska se tarjoaa mekanismin, jolla luonto tuottaa hiukkasia ilman saasteita. Tämä on voinut nostaa perustason aerosolipitoisuutta koskemattomassa esiteollisessa ilmakehässä ja niin voisi pienentää arvioitua ihmisen toiminnan säteilypakotetta lisääntyneestä aerosolipilvien albedosta johtuen teollisen ajanjakson aikana....” http://www.nature.com/nature/journal/v533/n7604/full/nature17953.html

 

”The role of trees in cloud formation has been under-appreciated.” http://www.nature.com/news/cloud-seeding-surprise-could-improve-climate-predictions-1.19971

 

”The latest experiments suggest that it may have been cloudier in pre-industrial times than previously thought. If this is so, then the masking effect, and in turn the warming effects of carbon dioxide, might have been overestimated, says Jasper Kirkby, a physicist at the CERN, Europe’s particle-physics laboratory near Geneva, Switzerland, who led one of the experiments.”

 

”Viimeisimmät kokeet viittaavat siihen, että ehkä esiteollisena aikana on ollut pilvisempää kuin aiemmin on ajateltu. Jos näin on, niin vuorostaan lämpenemisen vaikutuksia hiilidioksidin lisäyksestä johtuen, olisi voitu yliarvioida, sanoo Jasper Kirkby, fyysikko CERNistä, Euroopan hiukkasfysiikan laboratoriosta lähellä Geneveä, Sveitsissä, joka johti yhtä koetta.”

 

EDIT: Suomen Kuvalehden artikkelissa on asiaa selostettu enemmän suomalaisesta näkövinkkelistä, kts. linkki,  http://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/nyt-syntyi-suomen-tieteen-historiaa-huippututkimus-pienhiukkasia-syntyy-ilman-rikkidioksidia/?shared=911556-87eaf612-4

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Lähi-idässä metsät on hakattu ja kuivuus on tullut tuloksena.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä, ja myös Englannissa ja muissakin teollisuusmaissa hakattiin metsät silloin kun tarvittiin puuta höyrykoneisiin ja koksia teräksen valmistukseen. No kuivuutta ei Englannissa eikä muissakaan saarivaltioissa tarvitse kokea, mutta ilmastoon ehkä metsien hakkuilla on ollut vaikutusta?

Lisääntynyt hiilidioksidi ilmakehässä auttaa puuta kasvamaan, myöskin Lähi-Idässä. Josko nyt aletaan vihdoin ymmärtämään ilmastonmuutoksen päälle. On haukuttu väärää puuta kun on syytetty hiilidioksidia maapallon tulevaa lämpenemisestä, joku pieni merkitys sillä toki on lämpenemiseen.

Mielenkiintoista on, että metsät luovat oman ilmaston, ja saavat aikaan sateita, no siitä ei ole vielä pitäviä todisteita?

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Muinaisessa Israelissaki on ollut tammi metsiä, jos raamattuun on uskominen.
Isä Aabraham käyskenteli Manbren tammistossa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #3

Totta, on Abrahamin tammikin mainittu raamatussa. "Josephus probably refers to it ("Ant." i. 10, § 4), or a predecessor on the same spot, when he mentions that Abraham dwelt by an "ogygian" (prehistoric) tree." http://www.jewishencyclopedia.com/articles/363-abr...

Tammea pitäisi enemmän istuttaa, hidaskasvuisena alkaa vasta tuottamaan 300 vuoden kuluttua istutuksesta, että kestää vaan ensin muutaman sukupolven ennen kuin tammesta saa tuloja.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #4

Kyllä Virossa tontillani jo 199-vuotiaat tammet ovat sylentäyteisiä, riippuu maaperästä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #5

Maaperästä se on kiinni, Suomessa metsämaat ovat lisäksi happamia tammelle.

Tammi pitää istuttaa hyvään maahan ja kalkita sitä tasaisin väliajoin. Lisäksi pitää istuttaa 15 taimen ryhmiin, jotta tammet saavat kilpailla keskenään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset