arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Merenalainen vulkaaninen toiminta lämmittää maailman meriä

  • Valtamerten harjanteilla on 70 % osuus maapallon tulivuortenpurkauksista
    Valtamerten harjanteilla on 70 % osuus maapallon tulivuortenpurkauksista

Ilmastomallien mukaan merien lämpötila on noussut! ” Our model-based analysis suggests that nearly half of the industrial-era increases in global OHC have occurred in recent decades, with over a third of the accumulated heat occurring below 700 m and steadily rising.”

 

Experts believe the activity may carry major repercussions because the oceanic ridges account for some 70 percent of the planet’s volcanic eruptions. By definition, that makes them enormous sources of heat and exotic minerals as well as such everyday gases as carbon dioxide, which all volcanoes emit.”

 

”Asiantuntijat uskovat, että valtamerten harjanteiden aktiivisuudella voi olla suuri vaikutus, koska niiden osuus on noin 70 prosenttia maapallon tulivuorenpurkauksista. Määritelmällisesti ne ovat valtavia lämmönlähteitä ja eksoottisten mineraalien lähteitä sekä arkipäiväisten kaasujen kuten hiilidioksidin lähteitä, jota kaikki tulivuoret ovat.

 

” Recently, as a result of the so-called surface warming hiatus, there has been considerable interest in global ocean heat content (OHC) changes in the deeper ocean, including natural and anthropogenically forced changes identified in observational567, modelling89 and data re-analysis1011 studies.”

 

"Äskettäin ns pinnan lämpenemisen tauon johdosta on ollut huomattavaa kiinnostusta globaalilla tasolla merien lämpösisällön (OHC) muutoksiin syvemmällä meressä, myös luonnolliset ja ihmistoiminnan pakotemuutokset on tunnistettu havaintoihin perustuvassa 5, 6, 7, mallinnuksessa 8.9 ja tietojen uudelleenanalysoinnin10, 11 tutkimukset.”

 

Merenalaisella vulkaanisella toiminnalla voidaan selittää merten lämpenemistä pieneltä osin, The New York Times:in artikkeli ei ottanut kuitenkaan kantaa tähän asiaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (87 kommenttia)

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Vulkaaninen toiminta, merenalainen ja merepäällinen sekä auringon toiminnan muutokset jääkausien vaihteluja säätelee. En minä ja Nissan Micrani.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä, nyt ei ole enää puhuttu yhtä innokkaasti katastrofaalisesta lämpenemisestä, seuraava katastrofi on tuleva jääkausi, siihen menee vielä jonkun aikaa.

Jouko Vanne

Pasi Lehmuspelto: Seuraava jääkausi on todennäköisesti lähempänä kuin edellinen https://t.co/uVnVxWFpBl

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #12

Niin meneillään oleva ilmastonmuutos tuskin pystyy vaikuttamaan tulevaan jääkauteen.

Tapani Lahnakoski

Merten lämpötilaa ei vieläkään pystytä mittaamaan riittävällä tarkkuudella. Ei siihen ole kyllä mitään tarvettakaan, koska merenpinnan taso kuvaa hyvin niin jäätiköiden väitetyn sulamisen kuin merien lämpenemisenkin energiasisältöä.

IPCC on ottanut mallikseen Coloradon yliopiston satelliittialtimetrian, jolla muka pystytään mittaamaan merenpinnan keskimääräistä nousua millin osien tarkkuudella. Tutkakeilan leveys vellovasta merestä on on vähintään sata metriä. Mittaa siitä sitten merenpinnan korkeus alle millin tarkkuudella.

Rannikkoasemien mukaan mitään muutosta ei ole tapahtunut merenpinnan jääkaudenjälkeisessä nousuvauhdissa. Ts. mikään kohta 20 v kestänyt lämpenemispaussi ei ole voinut upota meren syvyyksiin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, siitä mittaamisesta ei taida tulla mitään valmista, tämäkin graafinen esitys perustuu mallintamiseen. http://blogs.agu.org/wildwildscience/files/2016/01...

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Al Coren aiemman ilmastopropagandan mukaisesti Helsingin metron tulisi tänään olla kalojen valtakuntaa. Miksi muuten mertolinjan jatkorakentamista edelleen puuhataan veden nousua odotellessa?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, ja New York veden alla, napa-alueet ilman jääpeitettä... Olisiko taustalla ajatus, että ei ne skenaariot kuitenkaan toteudu rankimman mukaan. Jääpeite on ollut tasaisen laajaa mittaushistorian aikana. http://www.meteorologynews.com/wp-content/uploads/...

Tapani Lahnakoski

Al on ostellut rantatontteja halvalla, kun kohta uppoavat mereen ja rakennellut niille taloja ja myynyt niitä hyvään hintaan. Vähintään miljardin on kerännyt taskuihinsa elokuvallaan ja lentelemällä ympäri palloamme kertomassa ilosanomaansa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Jättää varmaan maan poveen, kun kuulin noista Albertin öljylähteistä, ympäristöaktivisti kun Al on.

http://weeklyworldnews.com/headlines/54409/al-gore...
[Gore promised the Obama Administration that “there will never be an oil spill on any of my rigs or any of the ships transporting my oil.”]

Tapani Lahnakoski

Taitaa Al olla lähinnä dollari-aktivisti.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #9

On on, ja katsos on omat polttoaineet;)

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #10

Niinpä näyttää olevan. Uusi Nobel-palkinto vaan! Olisiko tällä kertaa paikka antaa talouden alalta?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #11

Kun ensimmäinen miljardi on kasassa. Perustaako hän nyt oman Albert Goren katastrofaalisen ilmastonmuutoksen kääntäminen voitoksi -palkinnon.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #13

Luultavasti. Odotellaan rauhassa. Suosittelen Suomen halituksellekin sijoittamaan tähän rahastoon.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

On monia tekijöitä, joita ei aina osata ottaa huomioon sääasioista yms. selittäessämme. Esim. kuumme, maaplaneetan kuu aiheuttaa maaplaneetalla ylimääräisiä sateita https://www.avaruus.fi/uutiset/maa-ja-lahiavaruus/...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro
Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Merten mahdollinen lömpötilan nousu riippuu sekä maanpäällisten, että merenalaisten vulgaanisten toimintojen aktiivisuudesta. Tämä aktiivisuus puolestaan riippuu mannerlaattojen liikkeistä, jotka muodostavat vulgaanista toimintaa, poimuvuorien syntyä, saaria ja maanjäristyksiä.

Mannerlaattojen liikkeiden aktiivisuus mannerlaattojen liitoskohtien lukumäärästä riippuen ja maankerroksen vahvuudesta riippuen, säätelevät vulgaanista toimintaa. Käsitykseni mukaan, mannerlaattojen liikkeiden muutosvauhti on pysynyt keskimäärin samana ja jos muutosvauhdissa tapahtuu jaksottaista fregvenssiä, tämä puolestaan saattaa kiihdyttää vulgaanista toimintaa. Maan ytimen mahdollinen jäähtyminen puolestaan alentaa magman painetta, jolloin vulgaaniset purkaukset vähenevät.

Kasvihuoneilmiö lämmittää ilmakehää, joka puolestaan lämmittää meren pintaa. Jäätiköt sulavat ja nostavat meren pintaa, joka tasaa lämpötilan nousua. Merivirtaukset sekoittavat vesimassaa ja mitattavissa olevaa lämpötilan nousua on lähes mahdoton arvioida.

Jos kasvihuoneilmiö kiihtyy, eli ilmaston lämpötila nousee radikaalisti, tällä on ratkaiseva merkitys ilmaston ääri-ilmiöiden voimistumiselle. Lisäksi auringon aktiivisuudella on suuri vaikutus.

Monta muuttujaa on siis otettava huomioon, jotta merien lämpötiloja voitaisiin mitata edes tyydyttävällä tarkuudella ja mahdollista jääkautta odotellessa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Meret säätelevät maapallon ilmastoa aika paljon yhdessä kasvikunnan kanssa, maankäytöllä on nyt tunnustettu olevan merkitystä ja maaperän osalta tulisi saada hiili sitoutumaan maaperään takaisin, negatiivinen suunta on jatkunut 300 vuotta.

Myös merten alapilvillä on vaikutusta negatiivisen takaisinkytkennän kautta ilmastonmuutokseen, tästä ja muista asioista pilvien suhteen kiistellään, myös ilmastotutkijoiden parissa, kuten seuraavasta linkistä selviää. Englannin parlamentin alahuone kutsui kuultavaksi eri näkemyksiä edustavia kertomaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista, josta linkissä enemmän.

Vahvasti uskotaan kasvihuonekaasuista vesihöyryllä olevan suurin vaikutus ns. positiivisen kytkennän seurauksena. Sen sijaan hiilidioksidin vaikutus ilmastonmuutokseen olisi vähäinen.

http://i.telegraph.co.uk/multimedia/archive/02148/...

”The evidence is that the increase in CO2 will lead to very little warming, and that the connection of this minimal warming (or even significant warming) to the purported catastrophes is also minimal. The arguments on which the catastrophic claims are made are extremely weak – and commonly acknowledged as such. They are sometimes overtly dishonest.”

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Muuttujia ja vaikutustekijöitä on tosiaan monia. Maailmanlaajuinen lihanjalostus, laiduntaminen, maatalous, suoltaa ilmakehään metaania, joka on myös yksi merkittävimmistä kasvihuonekaasuista. Hiilidioksidi lukeutuu myös näihin kaasuihin.

Vesihöyryjen ja eri tyyppisten kaasujen absorbtiokertoimet ovat erilaisia. Ilmakehä, sää ja ilmasto on jatkuvassa kaoottisessa liikkeessä. Kokonaisabsorbtiolla on silloin suuri merkitys. Hiukkaskoolla, hiukkastihentymillä, kokonais-sironnalla jne.

Se onko vesihöyryllä sinänsä suurin vaikutus, ei välttämättä ole oikein. Välillisesti näin saattaa olla, riippuen vesihöyryjen määrästä ilmakehässä. Jos sen määrä suhteessa muihin hiukkaspitoisiin kaasuihin on merkittävästi suurempi, silloin vesihöyryllä on parempi kyky sitoa itseensä ilmakehässä olevia hiukkasia. Sateiden mukana ilmakehä puhdistuu osin ja haihtumisen seurauksena päästöt (raskaimmat hiukkaset) kulkeutuvat meriin ja mantereille.

Auringosta maanpäälle kohdistuvan säteilyn kokonaisteho (eri aallonpituuksien yhteenlaskettu säteilyteho W/m2) eli aurinkovakion ja avaruudessa olevan säteilyn erotuksella saadaan ilmakehän kokonaisabsorbtion määrä.

Tästä säteilystä tulee erottaa ilmakehän läpi tuleva säteilyn spektri, joka ei heijastu takaisin avaruuteen. Tätä spektriä analysoimalla voidaan selvittää sen lömpökapasiteetti ja sen vaikutus ilmaston, maaperän ja merien lämpenemiselle.

Yksi mekanismi hiilidioksidin sitomiseksi on kehittää hiilinieluja ja vähentää merkittävästi maataloudesta ilmakehään suoltavia metaanikaasuja.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #23

Uskoisin IPCC:n etenevän askel kerrallaan, nyt ovat fossiiliset polttoaineet, teollisuus ja energiantuotanto agendalla pääasiassa. Kyllä tiedetään myös metaanin, typpioksuulin syntyperästä ja lähteistä. Maataloudella on mahdollisuus kääntää ns. kelkkaa ja sille on mahdollista sitoa hiiltä merkittävästi maaperään, joka myös siellä pysyy satoja vuosia ja nostaa siten maaperän viljavuutta pitkäksi aikaa.

Karjan kasvattaminen ja laiduntaminen on niitä elinkeinoja, joita on luontaisesti harjoitettu, kyllä varmaan tähänkin puututaan.

Hiilinielujen kasvattaminen on nyt nostettu myös ns. agendalle, osin varmaan Pariisin ilmastokonferenssin seurauksena. Maapallon viherryttämisestä on kysymys, puuta pitää saada takaisin missä sitä on aikaisemmin kasvanut. Puuta pitää myös käyttää niin, että siitä polttoon menee vain pieni osuus ja mahdollisimman myöhään, esim kun puutalo puretaan 300 vuoden käytön jälkeen. Tammen kasvatusta voidaan lisätä, kestää 300 vuotta ennen kuin siitä saadaan satoa, tammi voi kasvaa tuhatvuotiaaksi.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Merissä on ollut vulkaanista toimintaa niin pitkään kun planeetallamme on ollut nestemäistä vettä. Kaikki systeemit pyrkivät tasapainoon, joten jos vulkaaninen toiminta on ollut keskimäärin samalla tasolla on merienkin lämpötila tasapainossa kokonaisuutena tämän vulkaanisen lämpövuon kanssa. Jotta merissä oleva vulkaaninen toiminta selittäisi merien lämpenemistä tarkoittaisi se sitä että vulkaaninen toiminta olisi lisääntynyt viime vuosikymmeninä.

Onko näyttöä vulkaaniset toiminnan lisääntymisestä viime vuosikymmeninä?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

En usko, että vulkaanisen toiminnan avulla pyritään selittämään merten lämpenemistä. Ilmastomalleissa on huomioitu vulkaaninen toiminta, eikä niissä ole havaittavissa trendin muutosta vulkaanisen toiminnan osalta.

Vähän on myös näyttöä merten lämpenemisestä syvänteiden osalta.

Vl is volcanic only (d)
http://data.giss.nasa.gov/modelforce/Marvel_etal20...

Vulkaaninen toiminta on ollut pikemminkin vähäistä viime aikoina. Aivan viime aikoina on lisääntynyt, palautunut normaaliksi. Historical (a) = volcanic (d).

Tapani Lahnakoski

Tieto merenailaisesta tulivuoritoiminnasta on hyvin vähän. Merien lämpenemisestäkään ei ole näyttöä sen enempää kuin on tapahtunut ainakin 160 v. Merenpinta on nimittäin jatkanut sitä samaa tasaista nousuaan. Siellä, missä maankuori on stabiili, sen voi havaita rannikkojen mittareista. Ehkäpä paras tarkkailupaikka löytyy Saksan rannikolta, Wismarista:

http://www.psmsl.org/data/obtaining/stations/8.php

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Ei ole osoitettu, että vulgaaninen toiminta olisi merkittävästi lisääntynyt globaalilla tasolla. Sen sijaan säässä tapahtuvat ääri-ilmiöt ovat lisääntynet, rankkasateet kuivuus jne. Tällä voi olla seurausta myös maanjäristyksien syntyyn ja ehkä jossain määrin tätä kautta vulgaanisen toiminnan aktiviteetteihin paikallisina ilmiöinä, mutta ei globaalisti.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Ei ole ei, aivan viime aikoina on aktivointia tapahtunut sillä rintamalla, vulkaaninen toiminta on palautunut normaalille tasolle. Niiden sääilmiöiden lukumäärän on todettu vähentyneen. Lukuunottamatta lämpötilojen osalta. Kts. kommentti http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210914-me...

Tapani Lahnakoski

Sateisuus lisääntyy lämpötilan nousun myötä, kun haihdunta lisääntyy. Kuivuuden lisääntymistä ei ole havaittu. IPCC väittää kaikkien ääri-ilmiöiden lisääntyvän. Sitä kutsutaan nykyään ilmastonmuutokseksi, kun lämpenemistä ei ole havaittu pitkään aikaan. Pelottelu myrskyjen voimistumisesta jatkuu, vaikka havaitun lämpenemisen aikana tai sen jälkeen tästä ei ole mitään tilastollista näyttöä.

Se, että sääolojen muutokset vaikuttaisivat jopa maanjäristyksiin, taitaa olla oma kehitelmäsi.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #27

Joo, mittasuhteet valehtelulle ja propagandan levittämiselle on jo saavuttanut tason, jossa rikollisen toiminnan katsotaan täyttyvän. Ranskassa vaaditaan teollisuusluokan tuulivoimaloiden pystyttäjiä rikollisen toiminnan takia vastaamaan teoistaan.

Käänteinen todistusvelvoite myös kyseenalaistetaan nyt oikeusoppineiden keskuudessa. Ei voi olla oikein, että nykyisin haitankärsijällä on vielä todistusvelvollisuus. Kyseeseen voi tulla tapauksia, jossa asianosainen on menettänyt asuntonsa ja terveytensä, ja nyt käänteisen todistustaakan takia joutuu vielä todistamaan oikeudelle, että näin on myös todellisuudessa tapahtunut.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #27

Sää, -ilmasto, -ilmakehän muutokset, maankuoressa tapahtuvat muutokset, ovat globaaleja muutoksia. Kaikki muutokset korreloivat keskenään tavalla tai toisella.

Mitään ilmiötä ei voida eroittaa yksittäiseksi saarekkeeksi, jolla ei ole mitään korrelaatiota. Luonnossa ei ymmärtääkseni ole riippumattomia muuttujia.

Kun keskustellaan sääolojen ja tai ilmaston ja tai ilmakehän muutoksista pitkällä aikavälillä, se ei ole yksinkertainen yhtälö.

On myös ihan näkyvää todistetta siitä, että ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet. Ovatko ne voimistuneet merkittävästi, siitä voidaan olla montaa mieltä. Pitkän aikavälin tilastot ja uudet menetelmät sen tulevat näyttämään.

Jos ajatellaan globaalisti, sateiden ja myrskyjen esiintyminen, kuten kaikki energiapurkaukset yleensä, -mukaanlukien sähköpurkaukset (mm. salamat), niitä ylläpitää energiatasapaino. Siellä missä purkauksia syntyy, toisaalla energiaa varastoituu.

Jos ääri-ilmiöinä rankkasateiden määrä lisääntyy, se on yleensä enemmän tai vähemmän paikallinen ilmiö. Maapallon laajuiset rankkasateet tai kuivuudet eivät ole realistisia. Energiatasapaino pitää huolen siitä, että jossakin päin maailmaa vettä ei tule lainkaan, ja vastaavasti kuivuus lisääntyy. Auringon aktiivisuudella on myös merkitys ja maan asemalla sen suhteen.

Siihen en ota kantaa, ovatko nämä kaikki ajatukset yksinomaan minun, mutta ammattini puolesta osaltaan kyllä.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #31

On aika korkealentoista puhua kaiken olevan globaalia. Siinä mennään alueelle, mitä perhosen siivenisku aiheuttaa toisella puolen maapalloa.

Kritsoin lähinnä säiden vaikutusta maanjäristyksiin. On tietysti mahdoton todistaa mitään vaikutusta nollaksi johonkin toiseen nähden, kun nollaa ei oikeasti ole olemassakaan.

Ilmastokaan ei ole globaali käsite, vaikka eri alueiden ilmastot vaikuttavat toisiinsa.

Kun kirjoituksestasi puuttuu kvantitatiivisuus kokonaan, sen arvo menee retoriikan puolelle.

Sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen on muilta osin todistamatta kuin sateisuuden osalta, tai ainakin sateet ovat keskimäärin lisääntyneet, en tiedä niiden voimakkuuksista.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #35
Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #36

Hyvä linkki, täytyy tutustua tarkemmin.

Aiheesta löytyy kyllä lähempääkin:

http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2014/08/ilmast...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #37

Hyvä, samoista tutkimuksista on kysymys.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #35

Retoriikka tai teoriat -jos ne niitä ovat, voidaan todistaa kvantitatiivisesti. Suuruusluokat luonnollisesti vaihtelevat raja-arvojen puitteissa.

Teorioista tai periaatteistahan kaikki lähtökohtaisesti syntyy ja jos on kykyä hahmottaa luonnossa olevien muuttujien ja mahdollisten vakioden keskinäisiä suhteita, kvantitatiivisuus yleensä vahvistaa teorian oikeaksi.

On tietysti olemassa myös mittausdataan perustuvaa tietoa, jonka pohjalta voi luoda teorioita.

Oma lähestymitapani on vuosien varrella kehittynyt lähinnä teorettiseen ajatteluun ja analyysiin. Oma aikaisempi kokemukseni on perustunut mittaustarkkuuksien parantimisiin, kehittämällä erilaisia instrumentteja. Mutta tämä onkin sitten kokonaan toinen kysymys.

Kyllä mielestäni ilmaston muutoksen yhteydessä, voidaan puhua globaalista ilmiöstä.

Maanjäristyksiä syntyy yleensä mannerlaattojen yhtymäkohdissa. Mitkä voimat ja missä ne syntyvät ja vaikuttavat mannerlaattojen liikkumiseen?

Jos ilmaston muutoksilla (rankkasateet, -kuivuus, -"äkillinen" jäätyminen, -"äkillinen" lämpeneminen ja maan ytimen magman paineen vaihteluilla ei ole maanjäristyksien esiintymisiin vaikutusta, millä sitten on? Nähdäkseni mm. nämä muuttujat ovat juuri niitä luonnollisia muuttujia, jotka vaikuttavat mannerlaattojen yhtymäkohtien kitkaan. Mannerlaatat "kelluvat" (eivät siis ole kiinteä mekanismi) maapallon vaipan päällä.

Kuulla ja auringolla on myös oma vaikutuksensa maahan. Vuorovesi-ilmiö, paineen vaihtelut nostavat merien pintaa ja vaikuttavat mannerlaattojen liikkeisiin ja niiden keskinäiseen kitkaan. Stabiileja tiloja ei juurikaan ole. Ehkä Suomen peruskallio voidaan laskea yhdeksi suhteellisen vakaaksi alueeksi.

Mielestäni yhtä tekijää ei voida osoittaa maanjäristyksien syyksi.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Jos esim. Yellowstonen kaltainen ja kokoinen vulgaaninen purkaus syntyisi, välitön vaikutus ilmakehään olisi radikaali. Auringosta tuleva lämpösäteily heijastuisi suurelta osaltaan takaisin avaruuteen, jolloin jonkinasteinen jääkausi olisi mahdollinen. On myös mahdotonta arvioida, minkälaista ainesta ilmakehään purkautuisi ja minkälaajuinen jääkausi silloin olisi.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

https://en.wikipedia.org/wiki/8.2_kiloyear_event

Pohjois-Amerikassa on jo tapahtunut tuon kuvaamasi kaltainen tapahtuma 8200 vuotta sitten (approximately 8,200 years before the present, or c. 6,200 BCE). Kts. linkki.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Niimpä, luin artikkelin.

Energiapolitiikka on arka aihe. Käsittämätöntä on tosiaan se, ettei edellenkään vaihtoehtoisia enegialähteitä oteta vakavasti, puhumattakaan rikollisesta toiminnasta.

Kun ydinvoiman ja fossiilisten polttoaineiden päästönormit karkaavat käsistä, on pakko siirtyä vaihtoehtoisiin energiamuotoihin. Pienimuotoisesti ja paikallisesti se on jo mahdollista, myös energiataloudellisesti.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Ydinvoima on puhtain ja turvallisin sähköntuotantomuoto, sitä vaan ei haluta poliitikkojen piirissä myöntää, sen sijaan myönnetään subventioina miljarditolkulla kannattamattomaan ja ympäristöä tuhoavaan teolliseen tuulivoimaan. Jolloin tuulivoiman alle jäävät ihmiset saavat parhaan kykynsä mukaan hakeutua perheineen muualle 10 km:n päähän tuulivoimaloista asumaan, jotta pysyvät fyysisesti että mentaalisesti terveenä. Usein menettävät asunnon hinnassa useita kymmeniä prosentteja.

Tällaisella massiivisella subventoinnilla tuulivoima-ala tuhoaa oman kannattavuutensa ja samalla myös muiden, jotka tulevat omillaan toimeen.

Mitään riippumatonta arviointiprosessia ei ole kansallisesti tai kansainvälisesti järjestetty, oikeanlaisilla mittareilla, joilla pystytään mittaamaan kaikenlaisia ääniä, eikä myöskään koulutettua henkilökuntaa ole tarkoitukseen osoitettu. Kaiken lisäksi alalle ovat poliitikot järjestäneet lainsäädännöllä käänteisen todistustaakan, jolloin asianosainen menettää asuntonsa ja mahdollisesti terveytensä ja joutuisi vielä todistamaan sen johtuneen tuulivoimaloista, jotka tuotiin asuntojen lähelle, sanomalla, että niistä ei ole terveydelle haittaa, kun heidän useat tutkimukset sen osoittavat. Samoja tutkimuksia lukevat asiaa ratkovat tuomioistuimet.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Näin toimitaan, jos asiantuntijuus ohitetaan poliittisin perustein. Mielestäni on pohdittava tulevaisuuteen tähtääviä energiamuotoja. Mikään energiaa tuottava yksikkö ei ole vaaraton, ei myöskään atomivoima.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Suurien ja keskitettyjen energiataloutta ohjaavien yritysten monopolia tulisi kaventaa ja siirtyä enemmän paikallisiin uusiutuviin energiatuotantolaitoksiin. Pitäisi perustaa tuotantolaitokset sinne, missä niillä on luontainen kyky tuottaa energiaa.

Päiväntasaajalle aurinkopaneelit, -rannikkoalueille tuulivoimalat, -aaltovoimaa meren pohjiin sinne, missä aallokoita, -pietsogeneraattoreita jalkakäytäville jne. Vaihtoehtoja löytyy.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Yksityiset ihmiset ja pienemmät yhteisöt kantavat omilla päätöksillään vastuun epäonnistumisista ja kannattamattomuudesta, sama koskee onnistumisia. Energiaan liittyvien asioiden käsittelyä ideologisesti värittyneissä poliittisissa elimissä tulisi välttää, poliitikot eivät kanna vastuuta päätöksistään.

https://bravenewclimate.files.wordpress.com/2015/0...

”In comparison, MacKay estimates that the alternative low emission energy source, nuclear power, has a power density of about 1,000 W/m2. But within the RE religion, nuclear power is treated like Mephistopheles: demonised at every turn, despite it being one of the cleanest and safest sources of energy. Why do the 100% RE advocates demonise nuclear power when it has a land use 1/500th of the most efficient RE source? ” http://bravenewclimate.com/2015/04/14/is-renewable...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Onhan se selvää, etteivät tämänhetkiset vaihtoehtoiset energialähteet yksin riitä tuottamaan kokonaisenergian tarvetta. Mackeyn arvio on mielenkiintoista luettavaa. Atomivoiman tehotiheys on luokkaa 1000W/m2 (vastaa suunnilleen aurinkovakiota) ja atomivoiman puhtaudesta ja sen turvallisuudesta tunnutaan olevan yksimielisiä.

Maailmalla on kuitenkin tapahtunut atomivoimala onnettomuuksia, joiden seuraukset ovat ilmeiset. Atomivoiman laajempi käyttö, nostaa riskiä oleellisesti. Väestönkasvu lisää energian tarvetta, teknologian kehitys toisaalta vähentää energian kulutusta. Energiaa myös kulutetaan tarpeettomasti.

Uusia turvallisempia energialähteitä kuitenkin tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa. Pelkkään atomivoiman autuaaksi tekevään vaikutelmaan ei mielestäni kannattaisi tuudittautua, ennenkuin on riittävästi tutkittua tietoa saatavilla. Sillä välin satsausta uusien energialähteiden T&K.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä olen samaa mieltä. Uusien energialähteiden tutkimiseen ja kehittämiseen satsattava. Nuo uuden polven ydinreaktorit, sulasuolareaktori ja torium ovat kiinnostavia. Kyllä kevyitä painevesireaktoreita vielä rakennetaan myös. Ja sitten fuusiovoimaa...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kyllä ja jälleenkäsittelylaitosten edelleen kehittäminen tämän lisäksi. Pienimuotoisia energialähteitä, kuten esim. pietsogeneraattoreiden (paineen muutos tuottaa sähköä eli pietsoelementtejä kävelyväylille) kehitystä tulisi tukea paikallisiin tarpeisiin esim. mainosvaloihin, -katuvalaistuksiin, -julkisiin tiloihin, LED -tekniikkaa jne.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #46

Onkalo on tällainen jälleenkäsittelylaitos. Siellä voidaan loppusijoittaa ydinjäte kapseleita tai olen ymmärtänyt, että niitä voidaan myös nostaa hissillä ylös ja käyttää seuraavan sukupolven reaktorissa polttoaineena, jolloin polttoaine menettää radioaktiivisuuttaan.

Kyllä tuota uutta teknologiaa tulee käyttöön sitä mukaa kun se muodostuu järkeväksi. Kohtapuolin aurinkokennot alkavat jo tuottaa sähköä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Toisaalta nämä energiakysymykset poikkeavat aika paljon otsikossa olevasta teemasta.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Läheltä liippaa, koska geotermistä energiaa myös hyödynnetään, ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Esim. Kiinassa. http://www.renewableenergyworld.com/articles/2014/...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kyllä, geoterminen energia eli maan sisäinen lämpö on myös saasteetonta. Yksi esimerkki on Islannin kuumat lähteet ja vulgaaninen toiminta. Suomessa kun olisi vastaavia...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Islannilla on hieno tilanne, myös Kiinalla sitä geotermistä energiaa sitten riittää.

Suomessa joudutaan poraamaan reikiä niin syvälle, että epäilen vähän homman kannattavuutta. Onhan kyse pitkäaikaisesta sijoituksesta.

Mielenkiinnolla seuraan miten TVO pärjää neuvotteluissa ranskalaisen Arevan kanssa.
Olkiluoto 3 heittopussina Arevan omistusjärjestelyissä, https://ls24.fi/stt/olkiluoto-3-heittopussina-arev...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Tosiaan TVO:lla ja Arevalla on ekonomisia epäselvyyksiä hankkeen totetusmisaikataulusta sekä rahoituksesta ja samaan aikaan Fukushiman onnettomuuden jälkeen atomivoiman kysyntä on tämän kirjoituksen mukaan romahtanut.

OL3:sta on veivattu jo pitkään. Mutta mikä sitten on OL3:n ja OL4:n ym. realistinen rooli energian tuotannon kokonaiskysynnän suhteen Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Energian kulutus lisääntyy ja kun samaan aikaan sähkönsiirtomaksut nousevat jopa 20%?

OL3:n näyttäisi olevan painevesireaktori, jossa turvallisuutta ollaan lisätty, hyvä niin.

http://www.tvo.fi/uploads/File/2008/OL3perustiedot...

Uusiutuvat energialähteet Suomessa ovat kuitenkin jo nyt nousemassa haastajaksi.

Mikä sitten korvaisi osittain atomivoimaaa tällä hetkellä? Ei käytännössä mikään, ellei esim. turpeen, -biomassan, -jätteen ja maakaasun osuutta lisätä radikaalisti.

Toinen kysymys on tietysti turvevoimalan hiilidioksidipäästöt, jotka voitaisiin johtaa / pumpata esim. hiilinieluun.

Noin 50% energiasta sieppaa teollisuus, lämmitykseen n. 25% ja liikenteeseen n. 16% ja loput 9% ns. korkeaan elintasoon.

Suomen geopoliitinen sijainti on hankala. Talvikuukaudet kuluttavat runsaasti energiaa ja toisaalta kesällä lämmityksen osuus vähenee radikaalisti.

Kokoanaisenergian kysyntä saattaa muuttua jos ja kun kasvihuonekaasupitoisuudesta aiheutuva globaali ilmaston lämpeneminen muuttaa koko palettia. Mutta onko se oikein?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

"Japan to restart another nuclear reactor Jan 29, 1st on MOX fuel" https://webcache.googleusercontent.com/search?q=ca...

Kuten tuosta yllä olevasta artikkelista selviää Japani kyllä käynnistää ydinvoimaloita, pysähdyksissä on ollut 48, joista 2 reaktoria on jo käynnistetty uusilla turvallisuussäännöillä.

Suomen energia-asioiden järkevä hoitaminen vaatii kyllä jonkun verran fossiilisia polttoaineita. Fossiilisia polttoaineita on löydetty koko ajan lisää ja niitä on hyvin saatavilla. Tietysti turvallinen ydinvoimaratkaisu saattaisi olla Suomelle paras ja huippujen tasaamiseen tarvitaan tuontisähköä.

Fuusioreaktori tuo sitten helpotusta energian tarpeeseen.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Aivan,

Eli valtaosa Japanin ydinvoimaloista on ollut seisahduksissa. Aikamoinen määrä tuo 48kpl. Olisi hyvin mielenkiintoista tietää, mitä energiaa Japani on käyttänyt sillä välin, ilmeisesti fossiilisia polttoaineita?

Uusien ja vanhojen reaktorien päivittäminen ja käynnistäminen vie pitkiä aikoja, ellei rahoitus ja poliittinen tahto ole avittamassa.

Yksi tapa sitoa hiilidioksidia on myös geologinen varastointi (CCS) eli hiilidiokisin kierrätys.

Fuusireaktorit ovat vielä kehityksen alla, ongelmat ovat suuret. Olosuhteet energian tuottamiselle vastaisivat sopivan kokoista aurinkoa.

Se vaatisi äärimmäisen korkean lämpötilan, äärimmäisen suuren paineen ja plasman koossa pitävän magneettikentän, riittävän pitkäksi ajaksi.

Kehityksessä pitäisi olla mukana myös aivan uudenlaiset innovaatiot, jotka soveltuisivat Suomen oloihin.

Kylmää ja pakkasta riittää, se pitäisi "muuntaa" lämmöksi (käänteinen periaate mm. jääkaapissa). Lämpöpumppuja on saatavilla, -tosin niissä on huono hyötysuhde.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

https://cdn3.vox-cdn.com/thumbor/h-BO6zEr0AzaOCFJPzbTbyIwEy8=/800x0/filters:no_upscale()/cdn0.vox-cdn.com/uploads/chorus_asset/file/3962910/japan%20electricity%20generation.png

Graafisesta esityksestä selviää, miksi Japani käynnistää ydinvoimalaitoksia nyt kiire vilkkaan. ”Before Fukushima, nuclear power supplied 27 percent of Japan's electricity. By 2014, that had dwindled to zero. To make up the gap, Japan has had to import more coal, oil, and natural gas from overseas: ” http://www.vox.com/2015/8/12/9143265/japan-nuclear...

http://www.ipp.mpg.de/2285/en

Saksalla olisi nyt jo kiire saada fuusioreaktori toimimaan.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Näin näyttäisi Japanissa olevan. Fossiilisia polttoaineita, mukaanlukien maakaasua.

Fuusioreaktorin suhteen ollaan vielä matkan päässä. Toivotaan että reaktorista saadaan myös turvallinen.

"Each technical system was tested in turn, the vacuum in the vessels, the cooling system, the superconducting coils and the magnetic field they produce, the control system, as well as the heating devices and measuring instruments".

Tulisi olla useita varajärjestelmiä, jotka reagoivat nopeasti, jos esim. astiassa oleva tyhjö pettää ja miljoona asteinen plasma sananmukaisesti lentää silmille.

Työsarkaa vielä riittää, että laitos saadaan tuotantokelpoiseksi.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Liittokansleri Angela Merkeliä on pyydetty käynnistämään vedyn plasma 3. helmikuuta järjestettävien juhlallisuuksien yhteydessä. "The first hydrogen plasma on 3 February 2016 will mark the start of scientific operation of Wendelstein 7-X. 

You may care to pursue the event per livestream on 3 February 2016 at 2.45 p.m.:

www.ipp.mpg.de/livestream_e_16

Federal Chancellor Angela Merkel has been asked to switch on the plasma at a ceremony attended by numerous guests from the realms of science and politics. Wendelstein 7-X has already been working since the beginning of December 2015 with a helium plasma as preparation for the first hydrogen plasma."
http://www.ipp.mpg.de/4010488/livestream_16

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Ottaisin vielä kantaa tuohon Dr. Indur M. Goklanyn tekemään tutkimukseen, ihmisten kuolleisuudesta vr. ilmastonmuutos (kasvihuoneilmiö).

Merkittävä tutkimus, mutta tilastoista riippuen, hiidioksidipitoisuuden ja lämpötilan vaihteluilla on selkeä korrelaatio, mutta n. 1000 vuoden viiveellä.

Ääri-ilmiöiden lisääntymiset, kuten kuivuus ja tulvat aiheuttavat suoranaisia kuolemia ja mielestäni jos ääri-ilmiöiden lisääntymisellä ja kasvihuonekaasujen lisääntymisen välillä ei ole korrelaatiota, silloin lämpötilan muutosten vaikutuksella ei olisi mitään merkitystä tulvien ja kuivuuden lisääntymiselle.

Meret ja eteläinen jäämeri sitovat huomattavia määriä hiilidioksia.

Milankovitchin sykli säätelee auringon ja maan välistä etäisyyttä, kallistuskulmineen jne. Kun eteläinen jäämeri lämpenee, sen seurauksena meristä vapautuu enemmän hiilidiokisia ilmakehään. Samaan aikaan jos hiilidioksi päästöjä ei saada kuriin, se tulee lisäämään hiilidioksidin määriä ja kasvihuoneilmiö kiihtyy. Mutta on mahdotonta sanoa tarkoin milloin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Silloin on paljon tärkeämpää tietää miten päästä eroon ilmakehän ylimääräisestä hiilidioksidista, kun nyt rajoitetaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä hintaan mihin hyvänsä.

Maankäyttö tulee tärkeämmäksi, se tiedetään jo nyt. Metsän kasvatus on avainasemassa, samoin hiilen sitominen maaperään pitkiksi ajoiksi, jolloin myös maaperän viljavuus kohenee.

Kasvillisuuden lisäämisellä pystymme helposti pääsemään eroon ylimääräisestä hiilidioksidista. Näillä toimenpiteillä on jo kiire! http://www.webofstories.com/play/freeman.dyson/146

Tapani Lahnakoski

Kuivuuden ja myrskyjen lisääntymisestä ei vieläkään ole mitään näyttöä.

Meret tosiaan sitovat hiilidioksidia ja sisältävät sitä jo 40 - 50 kertaa enemmän kuin ilmakehä. Siksi onkin yksi ilmastopropagandan erikoisuus, että meret olisivat happamoitumassa hiilidioksidin takia. Tarvittaisiin 4 - 50 ilmakehän sisältämä hiilidioksidi pH:n laskemiseksi 0,3:lla.

Sirpa (pH) Pietikäinen haluaisi tietysti tämän pH:n laskettavan nollaan.

Näiden syklien kanssa taitaa olla niin, että lämpöisempää ei ole odotettavissa. Rata on varsin pyöreä ja kallistuskulma on menossa pienempäänpäin.

Täältäkin voi vähän arvailla, mitä tuleman pitää:

http://lustiag.pp.fi/data/pdf/LC_Uitto12sf.pdf

Tärkein positiivinen takaisinkytkentä ilmastossa on jäänreunan siirtyminen. Tällä hetkellä sen reunat ovat kuitenkin niin korkeilla leveysasteilla, että tästä lämpimämpään suuntaan mentäessä, se ei enää toimi, kun aurinko ei siellä juuri lämmitä ja avoin meri säteilee reippaasti jääpintaa enemmän.

Kylmäänpäin tilanne on toinen, kun jään reuna alkaa tulla heijastamaan valoa siellä missä paistaa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Happo Pietikäinen ei ole käynyt luonnontieteen luennoilla ja koulussakin on huonosti tullut seurattua luonnontieteen tunneilla opetusta?

Luonnontiede ei taida olla yleensäkään kaiken vihreiden vahvuuksia, kun ne luulevat korallien kärsivän valtamerten muututtua emäksisestä hieman neutraaliin suuntaan. Eivät ne pienistä hätkähdä, ne ovat sitkeää lajia. Sensijaan ne kärsivät valosaasteesta, eivätkä pääse lisääntymään kun yölläkin pidetään rannikolla valoja päällä! http://www.scinexx.de/wissen-aktuell-19648-2015-12...

Tapani Lahnakoski

Joskus vuosituhannenvaihteen tienoilla Hesari teki haastattelututkimuksen nuorison (en muista ikähaarukkaa) luonnon tuntemuksesta ja lopuksi kysyi puoluekantaa.

Vihreitä kannattavat nuoret pärjäsivät selvästi heikoimmin tässä testissä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #62

Kun ei itse viitsitä ottaa asioista selvää, antaa propagandalle tilaa kasvaa vaikka minkälaisiin mittasuhteisiin. Onhan se tälläkin alustalla jo nähty.

Kun tuosta ilmastohysteriasta joskus päästään, tuleeko jotakin samanlaista hapatusta tilalle.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #63

Minusta järkyttävin kusetus on merenpinnan nousun väitetty kiihtyminen. Sellaista ei löydy juuri mistään. Välimeren pohjoisrannalta löytyy vähän sen suuntaista eli maankuori on alkanut laskea siellä. Muualla merenpinta käyttäytyy ihan samaan tapaan kuin on tehnyt koko mittaushistorian.

IPCC on monopolisoinut merenpinnan korkeusmittaukset Coloradon yliopistolle. Siellä maa-asemien mittaukset kalibroidaan heidän omien satelliittimittaustensa mukaan, jotka ovat alkaneet näyttää yli kaksinkertaista merenpinnan nousuvauhtia heti satelliittimittausten alkaessa.

Tätä muutosta ei kuitenkaan löydy mistään rannikkomittauksista. Ei edes Tyynen meren keskeltä, Honolulusta:

http://www.psmsl.org/data/obtaining/stations/155.php

Pikemminkin nousuvauhti näyttää hiipuneen. Mihin siis kadonnut ilmaston lämpeneminen on voinut piiloutua?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #64

Joo, niitä satelliitin mittaustuloksia ei sellaisenaan olisi voinut käyttää, vaan niissä olisi pitänyt huomioida korjaustekijänä maanpinnan kohoaminen. Kuinka sattuikaan unohtaa tuollainen seikka?

Ei näytä merenrannalla meriveden oletettu lämpötilan nousu näkyvän mitenkään?

Tässä epäloogista selittelyä ko asiasta, https://ilmastotieto.wordpress.com/2011/02/04/syva...

Satelliittien mittaukset näyttivätkin pudotusta merenpinnan tasossa yhtenä mittausvuonna? Näkyykö sama tippuminen myöskin rannikolla 2011, ei taida näkyä. Selityksenä La Nina ja runsaat sateet. https://ilmastotieto.wordpress.com/2011/09/02/maai...

Johtopäätös yhteenvetona edellisestä on, että ei tiedetä paljoakaan syvänmeren lämpenemisestä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #64

Merenpinnan nousun ja laskun mahdollinen trendi voidaan derivoida vain hyvin pitkillä aikaväleillä. Satelliittimittausten kalibroinnit ja mihin tätä kalibrointia verrataan on myös olleellista. Kyllä satelliittien mittaustarkkuudet -jos se perustuu esim. radiosignaalin lyhyisiin alloonpituuksiin, aikaviive on suhteellisen lyhyt.

Etäisyyksiä mittavaat satelliitit minun ymmärrykseni mukaan seuraavat lokaalisti tiettyä pistettä maahan nähden. Se onko mittaustarkkuus riittävä edes senttimetrien tarkkuudella, riippuu ennemminkin satelliitin tarkasta etäisyydestä maahan. Ilmeisesti tähänkin on olemassa oma kalibrointikertoimensa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Informaatiota löytyy kiitos.

Kysymyksessähän on nettosäteily.

Karkeasti:

•Lyhytaaltoisesta auringonsäteilystä absorboituu maahan ja meriin 50%

•Lyhytaaltoisesta auringonsäteilystä heijastuu avaruuteen 30% (ilmakehä, pilvet, maa, meri)

•Maasta meristä ja pilvistä, pitkäaaltoisena säteilynä (lämpösäteily) palaa avaruuteen 70%.

Eli auringon kokonais-säteilystä lämpösäteilynä 70% pyrkii säteilemään avaruuteen. Missä määrin kasvihuonekaasut estävät tätä lämpösäteilyä pääsemästä avaruuteen, vaikuttaa nettosäteilyyn joko positiivisesti tai negatiivisesti.

Pitkällä aikavälillä Milankovitchin sykli on luonnollisesti suhteellisen stabiili, mutta kasvihuonekaasuilla on sitä suurempi merkitys kasvuhuoneilmiön kiihtymiselle.

Jos kasvihuoneilmiö kiihtyy, se myös johtaa lämpötilaerojen kasvuun (gradientti) ja luonnollisesti seurauksena ovat voimistuvat tuulet ja sateet ja tietenkin myös kuivuus.

Suoranaista näyttöä kuivuuden ja myrskyjen lisääntymisestä, pitkän aikavälin tilastoissa ei ole, mutta paikalliset ääri-ilmiöt ovat voimistuneet. Siitä on näyttöä.

Kaikkien energialähteiden käyttö maailmassa on lisääntynyt, päinvastainen efekti ei ole realistinen. Energialähteiden lisääntynyt kasvu lisää myös päästöjä. Maailman väkiluku lisääntyy jne.

Mistä löytyy sellainen energiapoliittinen ratkaisu, joka johtaa edes välttävään lopputulokseen.

Kuten sanottua Suomen geopoliittinen sijainti on erittäin haasteellinen ja uusia innovaatioita todella tarvitaan. Atomivoima ei ole ainoa mahdollinen ratkaisu.

Kovin pitkälle meneviin ennusteisiin kaiken kaikkean ei ole luottaminen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tämä ns alarmistinen koulukunta pyrkii rajoittamaan kasvihuoneilmiön kiihtymistä, eli kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä tulisi saada alenemaan, kun kaikki ihmisen toiminnat pyrkivät sitä lisäämään.

Kun juuri luettelin joitakin niistä keinoista, joilla voidaan luontaisesti pyrkiä saattamaan tasapainoon kasvihuonekaasujen pitoisuuksia ilmakehässä, ja että ihminen voi toimillaan edistää tätä kehityspolkua. Sensijaan, että vallan väkisin yrittäisi vaikuttaa fossiilisten polttoaineiden käyttöön ja ottamalla käyttöön ympäristön kannalta tuhoisiksi osoittautuneita tuulivoimaloita, joilla ei voitukaan vähentää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, vaan lisää sitä toimintansa jaksottaisuuden vuoksi. Ensin olisi pitänyt keksiä edullinen sähkön varastointikeino.

Tuulivoimalla on rankkoja ympäristön haittavaikutuksia, lepakot tappamalla lisääntyvät Zika-virusta levittävät hyttyset esimerkiksi.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #67

Toki ihminen voi vaikuttaa, yksilötasollakin.

Fossiilisia polttoaineita voi käyttää, kysymys on myös fossiilisia polttoaineita käyttävien laitosten volyymista ja ks. laitosten päästöjen vähentäminen nykyteknologian keinoin.

Nykyiset tuulivoimalat perustuvat roottori, napa ja siivet periaatteelle. Luonnollista on, että siivekkeet ovat tuhoisia esim. Lepakoille ja muillekin siivekkäille. Konstrukiota ei ole ajateltu loppuun. Periaate on vanha, sitten sähkömoottorin keksimisen.

Sähkön varastointikeino on tosiaan ongelmallinen. Suora sähkö on helppo ratkaisu. Energian talteenottaminen yleensä on haasteellista häviöiden vuoksi, hyötysuhteet ovat huonoja ja päästöt lisääntyvät.

Ongelmana on se, mitä enemmän tarvitsemme energiaa, sitä suurempi kielteinen vaikutus sillä on ekosysteemiin.

Säästävä energiatalous vr. väestönkasvu on hankala yhtälö.

Aurinko suoltaa energiaa milteipä rajattomasti. Aurinkotuuli puhaltaa hiukkasia magnetosfääriin, puristaen maan mganeettikenttää kasaan. Voimatekijöitä, energiaa on valitettavan runsaasti siellä, mistä sitä on vaikea hyödyntää parhaimmallakin hyötysuhteella ja suorana sähkönä.

Avaruussään aiheuttamia häiriöitä ilmenee ns. magneettisten myrskyjen aikana. Magneettiset myrskyt johtuvat Auringossa tapahtuvista energia- ja hiukkaspurkauksista. Purkaukset aiheuttavat muutoksia Auringosta poispäin suuntautuvaan hiukkasvirtaukseen, aurinkotuuleen.

Muutosten saavuttaessa Maan magneettikentän siinä tapahtuu merkittäviä kenttävoimakkuuksien ja varattujen hiukkasten jakaumien vaihteluja.

Seurauksena syntyvän avaruussäämyrskyn aikana Maan lähiympäristössä kuluu energiaa teholla, joka ylittää moninkertaisesti kaikkien Suomen ydinvoimaloiden yhteenlasketun energiantuotantokapasiteetin. Sähkövirtojen voimakkuus on usein yli 100 000 A.

Tämä energia indusoituu maassa oleviin johteisiin, joka voidaan mitata.

Tosin tämä valtava energia ajoittuu vain auringon aktiivisuushuippuihin, eli n. 11 vuoden välein.

Pienempiä määriä energiaa myös syntyy ja sen välitön käyttö on mahdollinen.

Valitettavasti tästä minulla ole tarkempaa tietoa, mutta uusia energialähteiden innovaatioita voi aina kehitellä.

Tapani Lahnakoski

Mitäs se Hannu nyt puhelee:

"Jos kasvihuoneilmiö kiihtyy, se myös johtaa lämpötilaerojen kasvuun (gradientti) ja luonnollisesti seurauksena ovat voimistuvat tuulet ja sateet ja tietenkin myös kuivuus.

Suoranaista näyttöä kuivuuden ja myrskyjen lisääntymisestä, pitkän aikavälin tilastoissa ei ole, mutta paikalliset ääri-ilmiöt ovat voimistuneet. Siitä on näyttöä."

Kaikki ilmastomallithan väittävät lämpenevän enemmän juuri kylmillä seuduilla, joten lämpötilaerojen pitäisi niiden mukaan pienentyä.

Pystygradientti, lapse rate, taas ei näytä muuttuvan miksikään kasvihuonekaasujen määrän suhteen. Kylmenemiskäyrä on melkoisen suora aina n. 16 km:iin asti, vaikka suurin osa kasvihuonekaasuista (vesihöyry) on parin ensimmäisen kilometrin matkalla.

Myrskyjen ja kuivuuksien lisääntymisestä ei vieläkään ole mitään näyttöä ei paikallisista eikä laajemmista. Jos löydät, anna linkki.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #69

Tässä nyt pohdiskellaan enemmän tai vähemmän teoreettisesti. Ajattelin tässä lähinnä suhteellisia gradientteja sinne, missä ne kasvavat suurimmiksi. Ilmeisesti en osaa ihan täysin muotoilla ajatuksiani niin, että muutkin sen ymmärtävät. Ajatukset lentävät ehkä liian nopeasti.

Jos ilmastomallit näyttävät, että lämpenemistä tapahtuu vain kylmillä seuduilla, jossakin mättää. Minun ymmärrykseeni se ei mene, ellei ole kysymyksessä konvektio.

Valitettvasti ei ole näyttöä, vain teorioita.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #71

"Jos ilmastomallit näyttävät, että lämpenemistä tapahtuu vain kylmillä seuduilla, jossakin mättää."

En ihan noin sanonut, vaan mallit väittävät, että lämpenee enemmän kylmillä kuin lämpimillä alueilla. No, eihän nuo mallit ole toimineet yhtään mitenkään tähänkään mennessä, mutta selitys on se, että lisääntynyt hiilidioksidi vaikuttaa enemmän kylmillä alueilla, koska siellä on vähemmän vesihöyryä.

Näyttöä ei todellakaan ole ja mallien takana olevat teoriatkin salaisia.

Suomen väitetään lämpenevän keskimääräistä paljon enemmän ja kaikenlaisia juttuja on paljonko on jo lämmennyt. Totuus lienee, että n. 2 astetta on lämmennyt välillä 1870 - 1040. Sen jälkeen ensin viileni ja myöhemmin taas lämpeni jokseenkin samanverran. Mitenköhän tämä korreloi hiilidioksidin lisääntymisen kanssa? No, ei mitenkään.

Kuten jokainen suomalainen on huomannut, meillä säät ja lämpötilat riippuvat versin puhtaasti siitä, mitä reittiä Atlanttilla kulkevat liikkuvat matalapaineet sattuvat menemään.

Viimevuoden lopulla oli pitkä kausi, jolloin ne menivät hiukan länsipuolelta ohi ja silloin riitti lämmintä. Kun tätä oli pääsääntöisesti jatkunut jopa kuukausia, merikin oli harvinaisen lämmin, mikä vielä lisäsi lämpötiloja.

Kun sitten paukahti pitkä korkeapaine, pakkaset olivat samanlaisia kuin ennenkin. NAO sykli on ilmastomme muutoksien tärkein vaikutin. Lyhempiakaiset säänvaihtelut johtuvat em. matalapaineiden kulkureiteistä.
Jos niissä tapahtuu tilastollisesti merkittävä muutos, voidaan sitäkin pitää ilmastonmuutoksena, mutta hiilidioksidin roolia siinä on vaikea nähdä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #69

Jos pystygradientti kasvihuonekaasujen määrän suhteen ei muutu 16km. asti ja jos kylmenemiskäyrä on "melkoisen" suora (onko näyttöä), se tarkoittaa minun ymmärrykseni mukaan sitä, että vesihöyry + hiilidioksi + metaani ym. absorboivat lämpöä prosentuaalisesti suhteellisen vähän.

Missä ks. mittaus (pystygradientti) on suoritettu?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #73

Vastausta odotellessa tuolta voisi asiaa tiedustella? Näyttäisi olevan teoreettista tietoa tuosta lapse ratin positiivisesta ja negatiivisesta takaisinkytkennästä. Olisiko lisäksi mitään havainnointia asiasta?

http://www.azimuthproject.org/azimuth/show/Climate...

”The lapse rate is the rate at which air temperature decreases with height. In the tropics, the lapse rate is expected to decrease in response to the enhanced greenhouse effect, amplifying the warming in the upper troposphere and suppressing it at the surface. This suppression causes a negative feedback on surface temperature. Toward the poles, the reverse happens (a positive feedback), but the tropics tend to dominate, producing an overall negative feedback.”

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #73

Näitä kuvia löytyy netistä liuta. Tropopaussi niissä vähän vaihtelee. Toki se vaihtelee myös leveysasteiden mukaan.

Tässä yksi esimerkki:

http://apollo.lsc.vsc.edu/classes/met130/notes/cha...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #75

Kyllä vaan. Ilmakehän lämpötila laskee ylöspäin mentäessä n. 6,5°/km suhteellisen lineaarisesti.

Käsitykseni mukaan jos troposfäärissä olevat kasvihuonekaasut ovat keskimäärin tasaisesti jakautuneet, kuvaaja on luonnollisesti suhteellisen lineaarinen. Jos ilmasto lämpenee kasvihuonekaasuista, tässä tapauksessa lähtöpisteen lämpötila siirtyy lämpöisempään, mutta derivaatta ei muutu (on siis edelleen lineaarinen).

Jos taas kasvihuonekaasut eivät ole jakautunteet keskimäärin tasaisesti, derivaatta muuttuu.

Ilmakehä ei ole lämmön lähde, vaan lähinnä lämmön eriste. Kasvihuonekaasut. -erityisesti CO2, joka on vähitellen sekoittunut ilmakehään pitkällä aikavälillä, pidättää lämpösäteilyä tehokkaammin. Maan ja ilmakehän välisen tilan lämpökapasiteetti lisääntyy, eli lämpöjakauma tasaantuu.

Jos kasvihuonekaasupitoisuudet lisääntyvät radikaalisti nopealla aikavälillä, lämpötilan-nousu on jyrkempi ja lämpöjakauma lisääntyy.

On mahdoton sanoa mitään faktisia lämpötila-arvojen nousuja esim. Suomessa, vaikka ilman suhteellinen kosteus meillä ajoittain onkin korkea.

Vesihöyry joka muodostaa pilviä, jäähdyttävät maapalloa heijastamalla Auringon säteilyä takaisin avaruuteen. Toisaalta niillä on talvisin myös lämmittävä vaikutus niiden estäessä lämmön karkaamista maapallon pinnalta.

Nettolämpöä on hankala määritellä eri vuoden aikoina, ellei löydy vakuuttavaa tilastoa lömpötilamittauksista esim. sadan vuoden ajalta.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #76

Kasvihuonekaasut eivät ole jakautuneet alkuunkaan tasan vertikaalisuunnassa edes osapaineiltaan saati absoluuttisesti. Ylivoimaisesti tärkein kasvihuonekaasu on keskittynyt alakerroksiin, sen osapaine puolittuu jo parin kilsan korkeudessa. Lapse rate - käyrässä tästä ei näy mitään merkkejä.

Ilmakehän paine on tärkein lämpötilaan vaikuttava tekijä.

Tämän sivun oikeasta laidasta löydät kuvan sekä lapse ratesta että kasvihuonekaasujen osapaineista. Muutenkin hauska lelu:

http://forecast.uchicago.edu/Projects/modtran.orig...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #77

No näin vähän ajattelinkin. Ilmakehän paine tulee ilman muuta ottaa huomioon ja myös kosteuden tiivistyminen (g/m3).

Ehkä kasvihuonepitoisudet ovat kuitenkin sen verran vähäisiä, koska selviä poikkeamia ei Lapse rate -käyrässä näy. Tai sitten mittauksissa voi olla virhe tai siinä on virhemarginaalia.

Pitäisi olla tarkempaa näyttöä vain "Lapse-rate Earth to down layers" väliltä.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #78

Ei tuossa lämpökradientissa merkittävää virhettä voi olla, on sitä mitattu vuosikymmenet säähavaintopalloista.

Vesihöyryn keskittyminen maanpinnan tuntumaan ei näy käyrässä mitenkään.

Veden faasimuutokset on tärkeä lämmönsäätäjä, puhutaan vesitermostaatista.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #79

Niimpä..

Meneepä hankalaksi. Yritän kuitenkin miettiä vielä joitakin muita korrelaatioita, ettei tule vedetyksi liian hätäisiä johtopäätöksiä...

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #80

Korrelaatioista puheenollen, löydätkö mitään korrelaatiota CO2-pitoisuuden ja lämpötilakehityksen kanssa? Minä en löydä.

Pitkässä juoksussa, lämpötilamittaushistoriassa, lämpötila on noussut eniten 1800-luvun lopussa ja 1900- luvun kolmena ensimmäisenä vuosikymmenenä, kun päästöt olivat vielä olemattomat.

Päästöt taas alkoivat kasvaa 1940-luvulta, jolloin ilmasto alkoi viiletä. Parikymmentä vuotta korrelaatiota voitiin havaita kohtalaisesti, mutta tästä parikymmentä vuotta taaksepäin taas korrelaatio on hävinnyt, kun päästöt ovat kasvaneet hurjasti, mutta lämpötila on jämähtänyt paikoilleen.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #81

Aivan välittömästä korrelaatiosta en tiedä ja minulla on sellainen käsitys, että CO2:n pitoisuuksien ja lämpötilamuutoksien välillä on mahdollisesti viive, joka on n. 100 vuotta. Tämä saattaa selittää mainitsemasi ristiriidan korelaatioissa.

Alla olevan graafin (mallinnus) löysin netistä, joka esittää korrelaatiota nykyhetkestä pitkälle menneisyyteen, perustuen deuteriumiin.

https://www.ncdc.noaa.gov/paleo/globalwarming/temp...

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #82

Siinä on monen sadan vuoden viive, kun on kyse jääkausisyklin aikaisista vaihteluista, kun merien lämpötila muuttuu hitaasti ja luovuttaa tai imee hiilidioksidia sen mukaan. Nyt ei tästä ole kyse, koska hiilidioksidin lisääntymisen syynä pidetään ihmiskunnan toimintaa.

Vain puolet päästöistämme jää ilmakehään, loput katoavat biosfääriin ja koko ajan merien kerrostumiin. Siitä voi päätellä, mitä tapahtuisi, jos ihmiskunta lopettaisi päästönsä kokonaan.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #83

No annoin suhteellisen helpon selityksen, ei oikein ole aikaa miettiä juuri nyt. Mutta eiköhän tämäkin probleema selvinne...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #83

Kävin NASA:n sivuilla ja JPL on tuttu takavuosilta myös minulle. Sieltä löytyy paljon erilaista dataa ja informaatiota kasvihuonekaasujen vaikutuksista.

Dataa on kerätty JPL:n satelliittien ja myös vapaaehtoisten kansalaisten toimesta. Sieltä on myös saatavilla satelliittidataa, jos sinulla on käytettävissä esim. Python ohjelmisto.

Kasvihuonekaasujen pitoisuuksista ja lämpötilan nousun välittömästä korrelaatiosta en löytänyt todisteita (graafeja) ja ihmisen suoraa vaikutusta kasvihuoneilmiöön, -vaikkakin se on erittäin todennäköistä.

Auringon vaikutus kasvihuoneilmiöön on myös prosentuaalisesti suhteellisen vähäinen.

http://oco.jpl.nasa.gov/

http://climate.nasa.gov/evidence/

http://climate.nasa.gov/vital-signs/carbon-dioxide/

http://climate.nasa.gov/scientific-consensus/

http://climate.nasa.gov/vital-signs/arctic-sea-ice/

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #83

Biosfääri kyllä absorboi suhteellisen tehokkaasti. Tämä absorbtiokapasiteetti säätelee maan nettolämpöä.

Jos maa olisi ns. neitseellinen ja ihmisiä ei olisi, fotosynteesi yhteyttäisi kasvihuonekaasut niissä vallitsevissa olosuhteissa ja tuottaisi ennen pitkää tasapainon.

Nyt ihmisiä on maapallolla n. 7 miljardia ja kokonaisinfra sekä saasteet sen mukaiset.

Jos ihmiskunta lopettaisi päästönsä kokonaan, päästöt vähenisivät suoraan väestönkasvun muutoksen suhteessa.

Selvää on myös se, että energiaa ei riitä loputtomasti, vaikka maailman väkiluvun kasvu voi olla joa tasaantumassa. Kehittyneissä yhteiskunnissa se on jo tapahtumassa, mutta kehitysmaissa käy päinvastoin.

Tapani Lahnakoski

Ilmastoennusteet tehdään tarkoituksella niin pitkällä tähtäimellä, että niiden tekijät kasvattavat koiranputkea ennen aikavälin umpeutumista.

Kymmenen vuoden päähän et löydä mitään ennustetta.

Foreca panee vielä paremmaksi. Täältä löytyy todella pitkän ajan ennuste. Takuulla ennustaja (Petri Takala) ei ole vastaamassa töistää, kun aika koittaa:

http://blogi.foreca.fi/2012/01/pitkan-aikavalin-en...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Petri Takala on sääennustusten kanssa ollut tekemisessä, TV:n, radion puolella, en nyt osaa tarkkaa aikaa määrittää. Houkutus tietysti tulee heittää niitä pidempiä ennusteita, kun on jonkun verran pohjatietoa, jota sitten löysästi punoo ennustuksen muotoon. Takalalle voisi hyvin sanoa, että kyllä se ihan noin menee!

Kun tukeudutaan satelliitin mittausdataan ovat selityksetkin ilmastotieteellisen epäloogisia.
https://ilmastotieto.wordpress.com/2011/02/04/syva...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Looginen seuraus maan luonnollisen kasvihuoneilmiön riistäytymiselle on kasvihuonekaasujen hallitsematon lisääminen ihmisen toimesta. Miten se havaitaan lämpötilan muutosvauhdissa, -suuntaan tai toiseen ja miten pitkällä aikavälillä, se on vain ajan kysymys.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset