arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Tuulivoimalat ja luonnon monimuotoisuus

  • Lepakot kuolevat barotraumaan
    Lepakot kuolevat barotraumaan
  • Linnut törmäävät tuulivoimaloiden siipiin
    Linnut törmäävät tuulivoimaloiden siipiin
  • CO2:ta kohta säästetään kun saadaan tuulivoimalat sulatettua;)
    CO2:ta kohta säästetään kun saadaan tuulivoimalat sulatettua;)

Tuulivoimaloista metsässä on enemmän haittaa kuin hyötyä, näin todetaan Saksassa, kun asioita tuulivoiman ympärillä on syvällisemmin alettu ymmärtää. Tuulivoimasta on kehkeytymässä ongelma, kun hyötykin on jäämässä alhaiseksi, 1,4 % perusvoiman osuuteen tuulivoiman osalta, koska tuulisähkö ilman varastointimahdollisuutta vastaa kysyntään vain 14% osuudella!?

 

Yleisesti on tiedossa, että eläimet kaikkoavat tuulivoima-alueilta, kun kyseessä ovat nisäkkäät, jotka kärsivät melusta ja välkkeestä. Jotkut linnut sensijaan voivat hakeutua tuulivoimaloiden läheisyyteen pesimään, samoin lepakot tulevat saalistamaan tuulivoimaloiden lähelle. (Wind turbines have been blamed for killing large numbers of wild birds and bats but there have been few other claims of them damaging animals’ health. Critics insist they are damaging to human health because they create infrasound - sound at such low frequency that it cannot be picked up by the human ear, but can carry through the atmosphere for great distances.) Saksassa villieläinten tutkijat vastustavat tuulivoimaloiden sijoittelua metsiin. (Emnid-Umfrage belegt: 79 Prozent der Befragten lehnen Windkraft im Wald ab)

 

Eri maista on myös saatu tietoa tuotantoeläinten huonovointisuudesta otaksuttavasti liian lähelle sijoitetuista tuulivoimaloista johtuen. Ranskasta, Portugalista, Tanskasta... Kaikista näistä maista tulee samansuuntaista viestiä, etäisyyttä tuotantoeläinten ja tuulivoimaloiden väliin tarvitaan huomattavasti enemmän kuin 1000 metriä.

 

EDIT: Tutkimusten mukaan ihmisten terveydelle ei tuulivoimaloista aiheutuisi negatiivisia terveyteen liittyviä vaikutuksia.

”However a Sydney University review earlier this year of 25 studies into the possible health effects of wind turbines found none had produced evidence they were detrimental to human health.”

 

”Kuitenkaan Sydneyn yliopiston katsaus koskien 25 000 tutkimusta tuulivoimaloiden mahdollisista terveysvaikutuksista aiemmin tältä vuodelta ei löytänyt näyttöä, että tuulivoimaloista olisi haittaa ihmisten terveydelle.”

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (45 kommenttia)

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Odottelen kiinnostuneena blogisarjan jatkumista. Tuleeko seuraavaksi vesivoiman vaikutus luonnon monimuotoisuuteen?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Vesivoiman hyödyntämistäkin on rajoittanut aikaisempi lainsäädäntö. Lainsäädäntö on määrännyt joidenkin vesistöjen osalta pitämään 1/3 uomasta avoinna, jotta vaelluskalat pääsevät kulkemaan. Joillekin vesistöille kulku-uoma oli 1/6 uomasta. Autonomian aika toi ilmeisesti enemmän vapauksia patojen rakentamisen suhteen.

Vaelluskaloille patojen rakentaminen on ollut kyllä onnetonta aikaa. Eliöstöille myös, simpukoille jne.

Olettaisin, että tuulivoimarakentaminen luo paineita vesivoiman lisätarpeelle.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Myös autoliikenteen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen olisi kiinnostava ;) Siinä kun tuulivoman tappamien eläinten määrät ovat tuhansissa tai muutamassa kymmenessä tuhannessa, kuolee autoliikenteen takia pelkästään suomessa joidenkin tutkimusten mukaan noin miljoona lintua ja toinen miljoona muuta eläintä vuodessa. Valitettavasti haitatonta energiantuotantotapaa ei vielä ole keksitty,

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tutkimukseen ja tuotekehitykseen tulisi kuitenkin satsata pelimerkkejä sensijaan, että nyt niitä lahjoitetaan ulkomaisille yhtiöille, jotta tännekin saataisiin tuhoisaksi osoittautuneita, niin ympäristölle kuin myös lähistöllä asuville ihmisille, teollisuusluokan tuulivoimaloita.

Tullaanko ihmiset evakuoimaan länsirannikolta, Tanskassa Vattenfall ostaa jo yhden kylän asunnot, jotta sinne voidaan pystyttää näitä nyt jo Suomeenkin rahdattavia teollisuusluokan tuulivoimaloita.

Liikenne ja liikennemelu aiheuttaa tuhoa ympäristössään, aivan kuten jopa 300 m/s liikkuva tuulivoimalan siiven kärki. Samasta asiasta on kyse. Tätä on vain harvoin rinnastettu.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Miten tuon ydinvoimalan lauhdeveden vaikutus vesiluonnon monimuotoisuuteen? Olisiko siinäkin huolestuneen blogin paikka?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Paikallisesti lauhdevesillä on vaikutusta, mihin suuntaan vaikutuksia? Tuli kuitenkin mieleen valtavan upea Raumanmeren tai paremmin Selkämeren kansallispuistoksi nimetty meri Olkiluodon edustalla, on monimuotoisuudessaan todellinen helmi.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Kuinka monen neliökilometrin alueelta tuulimylly murskaa linnut ja lepakot? Vai onko sekin paikallista vaikutusta?

Yksikin pato kyllä tuhoaa usean sadan kilometrin matkalta vaelluskalakannat.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #10

Noista voi heittää vain arvioita, raadot häipyvät saman tien kettujen ja muiden pienpetojen suihin. Lepakot kuolevat hitaasti kitumalla verenvuotoihin.

Lepakoiden häviämisellä on jo vaikutusta USA:n maatalouteen ja puutarhanhoitoon lisääntyneiden itikoiden, hyttysten ja tuholaisten käydessä sadon kimppuun ja tuhoten ja levittäen tauteja laajalla alueella.

”Bats are being found beneath wind turbines all over the world. Bat fatalities have now been documented at most wind facilities in the U.S. and Canada and it is estimated that tens to hundreds of thousands die at wind turbines in North America each year.” https://www.fort.usgs.gov/science-feature/96

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #10

Tuulimyllyn murskaamien lintujen määrää ei voi laskea per neliökilometri, ne kun ovat liikkuvaa sorttia. Mitä kaikkea tuhat myllyä tulevatkaan saamaan aikaan rannikoillamme, on vielä arvoitus.

Isohaaran ja Petäjäskosken yms. padot ovat olleet tuhoisia vaelluskalakannoimmelle. Tälle ongelmalle olisi jo kauan sitten pitänyt tehdä jotain. Tekoaltaiden lisäämistä pidän kyllä paljon pienempänä pahana. Tuulimyllyjen lisääminen tätä erityisesti vaatisi. Luottaminen naapurien vesivaroihin saattaa olla liian hyväuskoista. Hinta ainakin paukkupakkasilla nousee huippuunsa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #15

Meillä on ollut lainsäädäntö kunnossa patoamista koskien. Laki vuodelta 1734 on vieläkin voimassa. "Kungsådra, en del av strömfåran i vissa av Sveriges vattendrag (älvar, åar samt strömmar), vilka i äldre tid och fram till 1983, enligt lag inte fick stängas eller överbyggas. Detta var för att fisket eller sjöfarten eller flottningen i vattendraget i fråga inte skulle hindras. Uttrycket kungsådra är tidigast känt genom texten i en s.k. konungsdom från den 2 augusti 1442.

Kungsådran var en inskränkning i strandägarens rätt till vattnet. Gustav Vasa gjorde gällande en regalrättslig uppfattning att kungsådran i vissa fall var kronans fiskevatten, vilket avspeglades bland annat i vissa åtgärder från de kamerala myndigheterna. Denna uppfattning fick betydelse för utvecklingen av kungens s.k. fiskeregal.

Det fanns ett allmänt intresse för att kungsådrorna skulle bevaras. Detta framgår bland annat av debatterna i riksdagen på 1600-talet. År 1680 ville man införa kungsådra i alla rikets vattendrag. 1734 års lag fastställde att en tredjedel av vattnet skulle hållas öppet, där kungsådra av ålder varit. År 1766 kom en fiskeristadga, som föreskrev även s.k. mindre kungsådra, vilken skulle utgöras av en sjättedel av vattnet i vattendrag även där kungsådra inte funnits tidigare, men i vilka det var av vikt att vattengenomströmningen inte hindrades.

1918 års vattenlag stadgade att kungsådra skulle finnas i vissa uppräknade vattendrag. Dessutom gällde att det i dessa fanns en vattenföring som vid lågvatten var minst fem kubikmeter per sekund. En sjättedel av vattenbredden skulle vara fri från fiskeredskap i de vatten där fiske förekom. 1983 års vattenlag upphävde alla bestämmelser om kungsådra."

Juhani Piri Vastaus kommenttiin #15

Aina kun vettä säännöstellään, muuttuu luontainen vesihabitaatti. Varsinkin energiantuotannossa se säännöstely on aika julmaa vesieliöille. Patoaltaan rakentaminen tarkoittaa suurien maa-alueiden jäämistä veden alle joka tarkoittaa aika huomattavia humus, kiintoaines, metaani yms päästöjä pitkän aikaa + alapuolisen vesistön virtaumasäännöstelyjä siihen tahtiin, että siellä esimerkiksi luontaiset vaelluskalat ja pohjaeliöt ovat aika hätää kärsimässä.

Jo pelkästään sääntö, että uomat täytyisi olla vähintään 1/3 auki olisi jo eteenpäin (pienemmissä joissa ja puroissa taas luku täytyisi olla vähintään puolet uomasta auki).

Kalaportaissa ei tulla hullua hurskaammaksi kun ne ovat yleens teknisiä betonirännejä joissa virtaa vesi vain X ajan vuodesta, kun oikea ratkaisu olisi kunnolliset ohitusuomat joissa on virtauma läpi vuoden ja kalojen kutupaikat. Toki myös voimalaitoksilla täytyis tehdä rakenteet alasvaeltaville kaloille, turbiinikuolleisuuden vähentämiseksi. Mutta kaikki tämä maksaa ja on kauheen hankalaa, ainakin voimayhtiöiden mielestä.

Ainiin ja paras vitsi on se, että voimayhtiöt laskuttaa kalaportaisiin juoksutettavasta vedestä, elyltä ja lähikunnilta (jotka voi olla aika köyhiä). Mutta niin härskejä ja ääliömäisiä nämä voimayhtiöt on, että kaikki omaan pussiin, muista viis.

Tekoaltaista vielä sen verran, että siellä joudutaan tekemään aika massiivisia istutuksia toooooodella pitkän aikaa että kalakanta saadaan jotenkin järkeväksi.. Ja yleensä esmin hauki kärsiin patoaltaiden pinnanvaihtelusta ja hauki on ehkä tärkein kala meidän vesissä hoitamaan särkikalakantaa, muiden petokalojen ohella.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #17

Ei minulla tähän puheenvuoroon ole mitään lisättävää. Sen kuitenkin sanon, että kyllä nyt pitää noita virtavesiä laittaa kuntoon, vaelluskalat takaisin, humusvesien juoksuttaminen suoraan vesistöihin estettävä jne.

Juhani Piri Vastaus kommenttiin #20

Aika mahdottomalta tuntuu kun entisiäkin virtavesikunnostusmäärärahoja tunnutaan leikattavan ja vesivoimayhtiöillä ei ole mitään intressejä vapaaehtoisuuteen eikä valtiolla ole keinoja pakotukseen (tai on, mutta halu puuttuu)...

Kun annat pirulle pikkusormen, se vie koko elinkeinon

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #21

Vesistöjen osalta kunnostus vaatisi varoja ja työtä. Moni puhuu Itämeren puolesta, pitäisi kuitenkin aloittaa näistä lukuisista joista ja puroista ja hoitaa ne kuntoon vaelluskaloja varten, jolloin Itämeren tila kohenisi myös.

Juhani Piri Vastaus kommenttiin #23

Kyllä itämerikin vaatii huolenpitoa, mutta isompi työmaa on suomen merialueen sisäpuolella. järvet, joet, purot, ojat.

Jos pelkästään kaloja ajatellaan, niin vesivoima, turvetuotanto, maa- ja metsätalous, yhdyskuntajäte jne niiden käsittelyyn pitäisi löytää aika huimat parannukset. Sitten kun mietitään muita eliölajeja ihan linnuista sinne vesieliöihin, niin kyllä ihmiskunta saisi karsia ahneutta ja tyhmyyttä kovalla kädellä niin alkaisi tulosta tulemaan. Toki siihen rahaa menee, mutta yleensä useampi taho ihmisen toimesta on saanut vesistöt ja luonnon aika kurjaan tilaan.

Eihän sitä tuolta konttoreista jäykät päällä huomaa ja varsinkaan jos ei harrasta mitään lähellekkään luontoon liittyvää (en nyt meinaa että käy välillä verkoilla tai kameralla räpsimässä naapurin petunioista kuvia). Sillä on aika julmettu vaikutus suomen huoltosuhteeseen, työllisyyteen, kiinteistöjen arvoon ja matkailuarvostukseen kun täällä ollaan aika välinpitämättömiä oikeasti vesiluonnosta. Kovasti muka koetetaan olla, mutta puheen asteelle aina jää. Ja ne puheet pitää yleensä ne jotka eivät ole päättävässä asemassa, eikä päättäjillä kauheasti kiinnosta alkaa millekkää jos tuttavapiiri ei saa pikavoittoja nopeasti.

Suomi, suomen luonto ja suomen kansalainen on kokonaan unohtunut päätöksenteossa.

Kepu raiskaa luonnon
Kokoomus työpaikat
SDP koittaa olla kaikkien kaveri mutta raiskaa luonnon ja työpaikat huonoilla kompromisseilla
Persut kusettaa äänestäjiä
Vihreät suojelisi luonnon ja tekisi paljon muutakin hyvää, mutta yleensä pienpuolueena on lähes mahdoton vaikuttaa ja toki siellä on myös useita huonoa ajatuksia (että en ole varma vaihdanko kohta jo puoluetta).
Muista puolueista en edes viitsi mainita, koska niillä ei ole oikeastaan mitään sananvaltaa yhtään missään.
Muista

p.s. Tulis muuten aika hurjasti töitä kun alettais tukkiin suo- ja metsäojia, mutta valtion piikkiinhän se menis. Maatalouden päästöjäkin saisi vähennettyä järkevällä toiminnalla, mutta kepu ei ikinä siihen ala. Eli pitäis vaihtaa kohta jo äänestäjät, kun ei tuo poppoo tuolla isolla kirkolla muuten vaihdu.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #24

Tietysti olisi pitänyt välttää kaikki äärimmäisyyksiin viedyt toimenpiteet, kaikkien vesien johdattaminen suoraan vesistöihin esim. Kyllä niiden juoksuttaminen ja suodattaminen onnistuu pienillä toimenpiteillä, jätetään kaivamatta pätkiä jne. Ilmeisesti luontaiset majavat hoitaisivat nämä asiat ihmisen puolesta aivan ilmaiseksi.

Urakka näyttää mahdottomalta, jostakin on vain aloitettava. Kyllä Suomessa nyt olisi työvoimaa. Pitää nyt hakea EU:lta sitä rahaa, palauttaa matkailu- ja kalastuselinkeinoja, minne se on mahdollista. Kiire vilkkaan.

Juhani Piri Vastaus kommenttiin #25

Oikea järjestys olisi Vesivoimaloihin luonnonmukaiset kalaportaat (eli useiden kilometrien tai kymmenien kilometrien luontaiset osuudet), turve ja metsäojat tukkoon altaineen. Yhdyskuntajätteen parempi puhdistus (vaatinee aika moisen saneerauksen putkistoihin koska hulevesi menee samaa reittiä puhdistamoihin ja aiheuttaa ongemia). Virtaveiskunnostukset jotka tarkoittavat kutusoraikkoja ja kiveämisiä jokiin, ojiin ja puroihin. Itämerellä laivojen päästöt kielletään ja vain sataman jätteenkäsittelyyn tavara.

Tuossa olis jo heti varmaan 100 000 työpaikkaa... Valtion piikkiin.. Vaikka tuhon ovat tehneet yritykset, ei valtio... Tuosta toki olis hyvä aloittaa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #26

Onhan tuossa jo tehtävää, moni asia lähtisi jo noilla toimenpiteillä oikeaan suuntaan. Käytännössä esim. laskeutumisaltaiden kanssa tulee ongelmia, kun sateet yllättävät...

Samoin on käynyt tosiaankin hulevesienkin kanssa, kun niitä kierrätetään jätteenpuhdistuslaitoksen kautta, jolloin turvaudutaan ohijuoksutuksiin. Tästä on tullut maan tapa.

Tapani Lahnakoski

Ydinvoiman lauhdevesien vaikutus lienee varsin paikallinen, voisin väittää, että melko paljon paikallisempi kuin ilmastoalarmistien paikalliseksi väittämä keskiajan lämpökausi.

Muistaakseni Börje on sanonut olevansa ydinvoiman suhteen neutraali tai jotain sinne päin. Jutut vaan tuppaavat oleman jotain ihan muuta.

Nyt, kun olemme saavuttaneet uusiutuvan energian tavoitteemme kuusi vuotta etuajassa, mitä meidän vielä pitäisi tehdä taloutemme romauttamiseksi?

http://yle.fi/uutiset/suomi_saavutti_eun_uusiutuva...

Helsinki kuvittelee saavansa energiansa kohta puusta, mutta kotimaisesta se ei sitä tule saamaan. Sitä tullaan laivaamaan ulkomailta 3-4 -kertaiseen hintaan hiileen verrattuna.

Joensuussa poltetaan puuta ja turvetta sata rekka- tai luultavasti yhdistelmäkuormaa päivässä lämpövoimalassaan. Samaan tyyliin koko valtakunnan pitäisi polttaa puunkasvumme kahteen kertaan eikä teollisuudelle riittäisi mitään.

Mitäköhän tuo vaikuttaisi luontomme monimuotoisuudelle?

Väitän, että ydinvoimala on erinomainen investointi luonnon monimuotoisuuden kannalta.

Juhani Piri

Syvemmissä vesissä varmasti paikallinen. Perämerellä (joka on muuten matala kun kylpyamme) uuden voimalan lauhdevedet voi tehdä melkoista tuhoa esim meriharjukselle ja muille lohikalakannoille. Sieltä kun tulee sitä lämpöistä vettä kohtuu kovalla kuutiomäärällä läpi vuoden...

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Olen edelleen ydinteknologian suhteen neutraali. Ihmettelen vaan kuka niitä meille tänne rahottaisi kun se on nykyisellään surkea bisnesmalli. Putin leveili kyllä rahoillaan ja uhosi Venäjän ottavan ilolla miljardeittain turskaa koko Hanhikiven voimalan elinkaaren ajan. Venäjän kirstun pohja vaan näkyy tänne saakka, joten taisivat olla Putinin puheet olla yhtä löysiä kuin aina ennenkin.

Valitettavasti ei löydy yhtään luonnon monimuotoisuutta säilyttävää saati lisäävää energialähdettä. Aurinkopaneelit rakennusten katoille asennettuina taitavat olla harmittomimpia. Maalämpökään ei ole kovin haitallista sen pumpatun energian osalta. Lämpöpumppukin käyttää sitä haitallista sähköä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #19

Aurinkokennot hakevat paikkansa, Suomessa tuo pimeä kausi vaan pitää selättää jollakin keinolla. http://puutarha-sanomat.fi/arkistot/15757

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #22

Ilmeinen ratkaisu on energian tuonti kuten tähänkin saakka.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #22

Helppoa olisi jakaa Suomi ainakin valoisuus vyöhykkeisiin sillä esim Hangossa vallisinta kestää pisimpään kun taas Nuorgamissa valoista aikaa on vähiten, eroa on noin 2-3 kuukautta. Siihen loppuisi ainakin usko että kaikkialla suomessa on yhtä pimeää vaikkei se paljoa helpota aurinkokennojen käyttöä (paitsi ilmoittaa missä päin Suomessa aurinkovoimaa hyödyntää eniten ja missä vähiten).

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi Vastaus kommenttiin #19
Juhani Piri Vastaus kommenttiin #29

Ihanko tosi.... Mailmalla suunnitellaan jo parempia järjestelmiä.. Käsittääkseni, intiakin vähän katselee sulasuolareaktorin ja toriumin perään. Onhan Intialla muistaakseni aika järjettömät toriumvarannot. Vanhentuneet painevesipommireaktorit on 10v päästä auttamatta ibm 286 luokkaa kun uudemmilla laitoksilla vedellään jo nykyaikaa paremmilla tehoilla. Tuotetaan lämpöä ja sähköä ja on säädettävissä ja ainiin, vedyn tuotantokin onnistuu koska on kohtuu korkeat lämpötilat. Puhumattakaan siitä, kuinka paljon vähemmän ne jättää jälkeensä ydinjätettä. Niin ja se jäte säteilee muutaman satavuotta, kun näiden painevesipommien jäte säteilee kymmeniätuhansia vuosia... Himpun verran eroa.

Juhani Piri

Jos muuten meriharjus yhtään kiinnostaa niin tuossa on alkuun tosi pieni teksti asiasta.

http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/Kala/taustatiet...

Otetaanko mukaan ankeriaat?
No siinäkin vähäsen..

http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/ankerias/

Kysymällä lisää tai itsekaivelemalla...

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

"vesiluonnon monimuotoisuuteen?" - Itse olemme melkein kokonaan pelkkää vettä ja maapallon pinnasta se peittää noin puolet, niin emme tunne veden salaisuutta. Vaikka ehkä tunnemme veden kemiallisen kaavan, niin siinä se sitten melkein onkin. Vai välähtääkö tietoisuuteesi heti pätevä selitys, miksi vesi on painavinta plus neljän asteen lämpöisenä? Ihan jokapäiväinen juttu? Energiaa ja materiaalia ei voi luoda tai hävittää, vain muuntaa.
Parhaimmillaankin vastaus on vain näennäinen.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Tuhannet tuulivoima myönteiset tutkimukset pistivät miettimään, mitä me tiedämme tai luulemme että tiedetään. Infraäänistä on tehty kymmeniä tuhansia tutkimuksia joissa on selvitetty ettei tuulivoimaloiden aiheuttamat matalataajuiset paineaallot ihmisiä sairastuta, kun ei alle kuulokynnyksen olevia ääniä kukaan kuule. Ei Albert Einsteinin selityksestä E=mc2, ole tuhansia kertoja uudestaan tutkimuksilla selitetty, yksi hyvä selvitys riittää ja todistaminen sen paikkaansa pitävyydestä ja se on sen jälkeen fakta, "energia on massa kertaa kiihtyvyys potenssiin kaksi", ei faktaa ole tarvetta tutkia ja selvitellä uudelleen tuhansia kertoja.

- Tuulivoimalat ja infraäänet, sitä ei ole rehellisesti tutkimuksella selvitetty, on vaan tehty tuhansia poliittisia selityksiä.

Sähköstä puhutaan nyt paljon, loppuuko se pakkasella ja kestääkö sähköverkko, tuulivoimaloita on rakennettu hyvän tukibisneksen takia, ja nyt pohjoisessa on mitattu 11 m/s tuulen nopeuksia, mutta tuulisähkö lukemat ovat miinusmerkkisiä.. ne voimalat jäätyivät, siivet jäässä, ym. ongelmia. Helsingissä osalla ihmisistä on se käsitys että jos sähköä tarvitaan enemmän niin pitää sitten lisätä tepseleitä seinään, kyllä ne 500 000 kerrostalokaksioita vaan hyvin tuulisähköllä lämpimänä pysyivät, vaikka tuulivoimalat hyytyivät kylmässä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tälläkö Vattenfallin myöntämisellä mitätöidään kaikki nuo yliopistojen tutkimukset ja selvitykset?

http://www.windbyte.co.uk/housing.html

Vattenfall’s head of onshore wind farms admits that wind farms make neighbouring homes unmarketable

Vattenfallin maalle rakennettavien tuulivoimala-alan johtaja myöntää, että tuulivoimalat tekevät naapureiden kodit myyntikelvottomiksi

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Ei tuota Ruotsista asti olisi tarvinnut kysyä, Porissa Peittoon lähellä on myytävänä kilometrin päässä komea talo ja tilat hevosille, konehalli ym. maata ja metsää ympärillä kymmeniä hehtaareja, ja hintaa on 150 000, mutta pariin vuoteen ei ole käynyt kaupaksi. Evakoita on myös jo lähtenyt terveysongelmien takia pois, niin Peittoosta kuin Merikarvialtakin.

Eikä nämä kyllä luonnon monimuotoisuutta paranna.
http://www.vetlandaposten.se/article/forlorar-peng...

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Entä mitä nämä tutkijat nyt miettivät kun tekivät asiakkaalle myönteisiä tutkimuksia tuulivoima rahoituksella, ja nyt valtion kassasta ei enää riitä tukea molemmille, tuulivoimaan ja professorien tutkimuksiin.
Yliopistoista vähennetään väkeä rahanpuutteen takia, Aalto, Helsingin, jne.. ja myös Lappeenrannan yliopisto aloittaa yt-neuvottelut
Lappeenrannan teknillinen yliopisto arvioi säästötarpeeksi 8,5 miljoonaa euroa. Yliopisto perustelee vähennystarvetta massiivisilla opetukseen ja tutkimukseen kohdistuvilla leikkauksilla sekä yritysrahoituksen vähenemisellä.

- Ei tuulivoima-ala ostanut kuin ainoastaan ne tutkimukset jotka auttoivat heidät yli esteiden, faktoista välittämättä. Enempää ei tarvita ja tuulivoimarakentaminen jatkuu hyvällä valtion tuella.

"Tuki ja voitto ovat isommat kuin liikevaihto, tuki suurempi kuin kaikki kustannukset ja sähkön saa vielä myydä markkinoille". (E-J Korhola)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Barotraumoista ja lintuturmista päästään kun vaihetaan voimalamallia potkuri-turbiinista tuuliruuviin. Tuuliruuvi on niin veikeä ja sievä että niistää kauniin hypnoottisen rivin vaikka järvenrantasn tai moottoritien varteen, sellaista visuaalista hypnoottisen pyörinnän kauneuttaa jää mielellään katsomaan. Saksan tutkimuksethan muuten liittyvät näihin perinteisiin potkuri-turbiineihin eikä kaikkiin tuulivoimaloihin.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Nimenomaan potkureista on kysymys. Ne on tuhoisia luonnossa, ei siitä minkään päästä.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Tuulivoimarakentamisen päästöt meriin tuhansia tonneja metalliyhdisteitä.

http://www.spiegel.de/wissenschaft/natur/windraede...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Suomalaiset voi saada nikkelistä hyvän vientituotteen, ruostumattoman teräksen valmistukseen, mikäli saksalaiset vielä halajaa niitä tuulivoimaloita merelle rakennettavaksi.

Juhani Piri

Pakko tähän väliin taas tuumata, että EROEI lukema on vesivoimalla oikein kiva ja tuulivoimallakin parempi kuin ydinvoimalla, mutta kun lähdetään katsomaan ympäristöhaittojen puolelle niin vesivoima on aika hemmetin haitallinen. Ydinvoima taitaa olla sieltä vähiten haittaa aiheuttavasta päästä.

Tuulivoimalla ympäristön kannalta on tiettyjä haittoja, kuten myös aurinkopaneleilla, mutta jos tarkastelee haitan ja eroein kannalta niin aika tasoissa ovat. Ehkä suomen kannalta aurinkopanelit tulisi sijoittaa asuntojen katoille ja tuulivoima merelle.

Hiilikään ei huonoin vaihtoehto ole eroei lukemaa tarkastellessa, mutta ympäristön kannalta se ei paras ole. Turve toki on rajusti huonompi kuin kivihiili.

Liikennepolttoaineista eroei lukema on biopolttoaineita vastaan, mutta niin. biopolttoainetta on aika vähän tähän mennessä liikkeellä joten eroein ja ympäristön saastuttamismekanismien merkitystä kannattaa tarkastella vähän tarkemmalla silmällä.

Itse kannattaisin kaasuun siirtymistä ajoneuvvoissa ja eritoteen insitu vedyn tuotantoon polttoprosessiin liitettynä (on erittäin herkkä kaasu syttymään ja palaa nopeasti, jota taas diesel tai bensa ei ole. Paloprosessiin mukaan vetyä niin päästöissä tapahtuu kummasti muutoksia parempaan kuten myös auton tehoissa).

Geotermisen energian eroei lukemia en muista ja en jaksa niitä kaivaa. Eroei -lukema ei ole se mitä kannattaa orjallisesti katsoa, vaan kannattaa katsoa muitakin vaikutuksia.

Tapani Lahnakoski

Mistäs tuon tuulivoiman EROEI:n tempaisit? Varmaan tukiaisten kanssa voi olla kovinkin hyvä, mutta ilman niitä täysin onneton.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"Eroei -lukema ei ole se mitä kannattaa orjallisesti katsoa, vaan kannattaa katsoa muitakin vaikutuksia."

Nimen omaan näin, itsekkäänä kuluttajana minua kiinnostaa kaiken eniten maksamani hinta sähköstä, ja oikeastaan vieläkin enemmän sen tasainen virtaaminen "töpseleistä". Jos se pystytään tuottamaan auringolla tahi tuulella edullisimmin ja varmimmin, niin kyllä se minulle passaa.

Tapani Lahnakoski

Mille etäisyydelle kotiasi huolisit 4,5 MW:n tuulivoimalan?

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki Vastaus kommenttiin #38

"Mille etäisyydelle kotiasi huolisit 4,5 MW:n tuulivoimalan?"

Kommenttini taisi olla sitä sarkasmia, ja se on tunnetusti vaikea laji. Mutta vastataan nyt kuitenkin. Jos keksitään tuulivoimala joka tuottaa halpaa sähköä (siis ilman tukiaisia) ympäri vuoden, ja siis lähtee napista painamalla käyntiin kun energiaa tarvitaan, niin saapihan sen tuohon naapuriin tuoda.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #38

Tämä on olennainen kysymys, vielä kun niitä 4,5 MW:n tuulivoimaloita tulee useita peräkkäin samalle alueelle, jolloin matalataajuusäänet lähtevät johonkin satunnaiseen suuntaan etenemään vahvistaen toisiaan ja vaimentuen vain 3 dB(A) etenemismatkan tuplaantuessa.

Tuota turvallista etäisyyttä ei ole mahdollista määrittää nykytiedon nojalla.

Keski-Euroopassa puhutaan jo yleisesti 3 km:n turvavälistä. http://www.leseoliennes.be/nuisance/distancebruit.htm

Puissance Actuel Minimum Recommandé
MW m m m
0,85 350 700 1400
1,00 380 759 1518
1,50 465 930 1860
2,00 537 1074 2148
2,50 600 1200 2400
3,00 658 1315 2630
3,50 710 1420 2840
4,00 759 1519 3040
4,50 805 1611 3222
5,00 849 1698 3396
5,50 890 1781 3562
6,00 930 1860 3720
6,50 968 1936 3872
7,00 1004 2009 4018
7,50 1040 2079 4158

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Nyt kun en tunne tarkemmin tilannetta Pohjanmaalla, mutta että olisiko jonkun paikkakunnan ympärille tulossa useita tuulivoima-alueita ja satoja teollisuusluokan tuulivoimaloita ympäriinsä?

"Dans les deux cas, il est criminel de prendre des risques."

"Molemmissa tapauksissa se on rikollista ottaa riskejä."

Eli kun tiedetään tuulivoimaloiden kohdalla olevan mahdollista joutua altistumaan päästöille, jotka sairastuttavat ajan kanssa, on yhtä rikollista ottaa sitä riskiä kuin altistaa joku syöpää aiheuttavalle säteilylle.

Tätä taustaa vasten taitaa Suomessa olla nyt todella kiire saada pystytettyä näitä teollisuusluokan tuulivoimaloita asutuksen lähelle, nyt kun se näyttäisi olevan vielä mahdollista, ilman rikosseuraamusta!

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Olli Ainola Iltalehdestä on ajantasalla tuulivoimala asiassakin.
"Laman huomaa tästäkin. Suomi on saavuttanut viisi vuotta etuajassa unionille lupaamamme uusiutuvan energian tavoitteen. Olemme jopa ylittäneet sen, kirjoittaa Iltalehden Olli Ainola"
http://m.iltalehti.fi/talous/2016012621019139_ta.s...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kun kysymykset ovat oikeita, ei haittaa vaikka iltapäivälehti on asialla. Ainola kunnostautuu nyt hyvillä kysymyksillä.

Suomessa hyysätään ulkomaalaisia teollisuusvakoojia, toisin on asiat Ruotsissa, jossa pääministerikin ajaa maan teollisuuden etua.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset