arojouni Koetan pysyä Suomea koskettavissa ajankohtaisissa asioissa, ympäristöön, talouteen ja turvallisuuteen liittyen.

Tutkija: Tuulen ympärillä osaamisvajetta

  • Kellahden kyläyhdistyksen puheenjohtajasta on tullut niin aktiivi vastustaja
    Kellahden kyläyhdistyksen puheenjohtajasta on tullut niin aktiivi vastustaja
  • Mutta enpäs löydä voittajaani, nerokkaan tariffin laatijaa.
    Mutta enpäs löydä voittajaani, nerokkaan tariffin laatijaa.
  • Lopulta kaatui koko sähköverkko, ja se siitä sitten "Allelujaa!"
    Lopulta kaatui koko sähköverkko, ja se siitä sitten "Allelujaa!"
  • No, mutta siitä on monta mieltä, ja näytin vastustajille pitkää kieltä.
    No, mutta siitä on monta mieltä, ja näytin vastustajille pitkää kieltä.

 

"Tutkija Maarit Pallari sanoo, ettei tuulivoiman rakentamista pidä lytätä. Ala on nuori." 

Jokin aika sitten YLE kertoi evakkoon joutuneesta perheestä Siikaisten Jäneskeitaan tuulivoima-alueelta.

 

Jäneskeitaan tuulivoimamelua on alettu tutkia uusin metodein. ”5) Ein finnisches Akustiker Team hat im Juni 2015 mittels eben dieser mikrobaren Messtechnik die Ergebnisse der australischen Cape Bridgwater Studie exakt reproduzieren können und die Ergebnisse veröffentlicht (Preliminary microbarometer measurements from Jäneskeidas, 30.6.-1.7.2015)”

 

Vuodenvaihteessa 3 vuotta sitten tiedotettiin suurin otsikoin kuinka Porissa siirrytään kestävän kehityksen tuulivoimatuotantoon Kellahden Peittoonkorvessa, Tuuliwatti Oy oli tehnyt sopimuksen espanjalaisen Gamesan kanssa 4, 5 MW:n tuulivoimaloiden hankkimisesta. Asukkaille oli alustavasti esittelytilaisuuksissa tarjottu puolta pienempiä Fuhrländer 2.5 MW:n tuulivoimaloita.

 

Vajaat 3 vuotta mediassa rummuttamisen jälkeen tunnelma on muuttunut lievästä innostuksesta täydellisesti, silloin Tuuliwatin Oy toimitusjohtaja ja STY:n ry toiminnanjohtaja kertoi vastaanoton paikkakunnalla olevan suopea, yhtään valitusta ei tullut! Kts. Kestävän kehityksen Kellahti

 

Viime viikolla Tuuli tuo - tuuli vie | Satakunnan Viikko -lehden kirjoitus tuo esille petoksen ja tuskan, jonka asukkaat kokevat tuulivoimaloiden häiritessä jokapäiväistä elämistä Kellahden kylässä.

 

Ei tämä tähän pääty, vaan näiden asioiden käsittely on vasta alkamassa, ennakoi tulevaa tuulivoimakeskustelua Tarja Pajunen Ahlaisten Kellahdelta, tuulipuiston vierestä.”

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Miksi tätä ikuista tuulimyllykiistaa ei ratkaista yksinkertaisella tavalla, eli direkiiveihin laitetaan sopivat desipelirajat? Insinöörit kyllä suunnittelevat sellaisia myllyjä kuin tarvitaan.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Saksassa se nyt menee näin, muuten siellä ei rakennettaisi lisää tuulivoimaloita. Saksassa mitataan myös tuulivoimaloiden matalataajuus- ja infraäänet dB(C) painotetulla mittaustavalla, vaikkei niistä matalataajuus- ja infraäänistä nyt virallisen tiedon mukaan olisikaan ihmisille haittaa.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Saksa käyttää nyt Suomea isojen tuulivoimaloiden äänihaitta tutkimuksessa hyväkseen. Saksassa ei näitä 5 MW:n tuulivoimaloita ole uskallettu ihmisten asuntojen lähelle tuoda, Suomesta saadaan nyt sitten materiaalia tutkimuksiin.
Ko. uutisesta kopioitu:
"Kuitenkin on julkisesti aloitettu neutraali tutkinta tai jopa tutkimusohjelmia kanssamme, Saksassa kun ne ovat kielletty näkyvästä rahoituksesta, koska poliittisella ohjauksella tuulivoimaloita määrätään rakennettavaksi hinnalla millä hyvänsä väestöstä välittämättä. Siksi on nyt aloitettu tiiviissä yhteistyössä jatkuva kokemusten vaihto kollegojen kanssa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa ja Suomessa, myös Saksan akustiikka asiantuntijoita ja toimijoita tulee tutkimaan ääntä ja runkoääntä tuulivoimaloiden toiminnan aikana joka käsittää myös Saksan. Olemme aikeissa perustaa kansainvälisesti verkottunutta organisaatiota, joka käsittelee tätä ongelmaa."

Ongelmaksi nämä suuret tuulivoimalat koetaan Saksassakin, vaikka Suomen tuulivoimatoimijat nauraa ja esittää ala-arvoisia kyselytutkimuksia pohjoisesta ja Porissa Peittoon tuulivoimaloista koetuista haitoista, tuulivoimaloilla ei olisi mielipiteisiin mitään osaa vaan paikallinen tyytymättömyys viranomaisten toimintaan olisikin syynä. Porissa vietiin palvelut ko.alueelta keskustaan ja lopetettiin linja-autovuorot, pohjoisessa Iin Olhavassa palvelut toimii ja väki olisi tuulivoimaloihin tyytyväisiä, eikä haittaa ole. Näin kertoo tutkimuksesta Jari Suominen STY:n puolesta. Kuitenkin Tuuliwatti osti lähimmän omakotitalon ns. huoltomiesten taukotilaksi äänimittauksen jälkeen, ääniaallot eivät pysähtyneet tontin rajalle niinkuin kaupunkisuunnittelun annettiin ymmärtää kun oli sitä viherkasvillisuutta n.500 m välissä. Nyt jälkeenpäin kaupunkisuunnittelu Porissa valitteli haja-asutusalueiden ongelmaa kun ne ei nauti kaavallista suojelua. Talot on rakennettu sinne mistä on sopiva ja kaunis ympäristö löytynyt n. 200 vuotta sitten, kuten ko. rakennus.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

"Tämänhetkisen tiedon perusteella on kuitenkin epätodennäköistä, että tuulivoimamelu aiheuttaisi merkittäviä terveys- ja hyvinvointihaittoja, jos voimaloita suunniteltaessa noudatetaan ulkomelulle Suomessa asetettuja ohjearvoja (VN asetus 1107/2015) ja sisämelun toimenpiderajoja (STM asetus 545/2015)."

http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/tuulivo...

Tässäkin on suuri painotus sanalla - JOS - , mutta kukaan puolueeton taho ei valvo, eikä ole ennakkokontrollia kaavan suunnittelussa, heti kun rakennusluvat on leimattu niin tuulivoimatoimija tekee mitä haluaa. Esimerkiksi Porista: Peittoon tuulimyllyt mallinnettiin melun osalta Fuhrländer - voimalan mukaan, teho on 2,5 megawattia. Alueelle pystytettiin Gamesa - voimaloita 12 kpl, teho on 4,5 megawattia. Asukkaille sanottiin ettei isompi voimala pidä sen kummempaa ääntä kuin pienempikään.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

"(Preliminary microbarometer measurements from Jäneskeidas, 30.6.-1.7.2015)"

Kiinnitti huomiota tuo mikrobarometri -mittausten ajankohta, kesäkuussa? Kuka tuonkin ajankohdan on määränyt, kesäkuussa kun tuulee kaikista kuukausista vähiten Suomessa!

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #6

- Mittauspaikoissa ei havaittu ohjearvojen ylityksiä, toteaa Pöyry Finland Oy:n mittauksiin tutustunut Porin ympäristöjohtaja Matti Lankiniemi.
"Murhaaja suoritti tekemästään murhasta tutkimuksen," vrt. Jäneskeitaan voimaloiden takia evakkoon joutunut kymmenhenkinen perhe, ja kommentti perheen isältä Siikaisten kunnantalolla.
http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194976995...

Tutkimusten mukaan kaikki olisi ihan hyvin, meluhaitta on vaan maaseudun rakennemuutoksen alle jääneiden katkerien eläkeläisten rutinaa, kun Peittoonkorpi on muuttunut suureksi teollisuusjätteen kaatopaikaksi ja kierrätyspuistoksi kertoo Jari Suominen Tuuliwatti Oy:n johtaja. Ei se murheiden syy ainakaan 4,5 MW:n tuulivoimaloista johdu, ei ne sen enempää ääntä pidä kuin melumallinnuksen 2,5 MW:n voimalat..

http://www.satakunnankansa.fi/Kotimaa/119500180101...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #7

Peittoonkorven osalta mittaukset onkin varmaan tehty kesäkuussa ja melumoodia käyttäen, ei kai siitä ole epäilystäkään.

Tuota Jäneskeitaan ilmanpainemittauksia jäin vain pohtimaan, että sekin olisi tehty kesäkuussa ja kun tuloksia rummutetaan, kuten nyt tämä tuulivoimakansalaisyhdistys ry esimerkiksi ilmoitti infraäänien kantavan jopa 10 km?

Kun vastaavat mittaukset olivat Irlannissa osoittaneet infraäänille 25 km:n kantamia.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #8

Mittaukset pitäisi tehdä jokaiselle myllytyypille eri tuulennopeuksilla ja eri suunnista. Pelkkä tyyppitestauskaan ei välttämättä riitä, kun maasto-olosuhteet vaihtelevat. Voitaisiin standardoida suomalainen kalliomaisema mittausalustaksi. Sitä pahempaa ympäristöä on vaikea kuvitella infraäänien etenemiselle.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #9

Muistaakseni Irlannin rannikolla esitetään 10 km:n turvaväliä ranta-asutukseen nähden. Merellä infraäänet kantavat vielä pidemmälle sopivissa olosuhteissa.

Taas Suomen Porissa esitetään Reposaaren edustalle 2 km:n päähän merituulivoimaloita.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #8

Tässä taas kerrotaan vaadittavan 40 km asuinpaikan ja lähimmän tuulivoimalan välille.
"Suomessa teollisuusluokan (yli 2 MW) tuulivoimaloille altistuneita ihmisiä on jo nyt paljon, ja joidenkin altistuneiden oireet ovat erittäin vakavia. Mikäli asiaan ei reagoida, meille tulee eteen väistämättä kansallinen katastrofi sairastuvuuden noustessa jyrkästi. Koska tuulivoimaloiden hajasijoittelulla levitetään niiden vaikutus laajalti koko maahan, tulee myös ongelmaksi jo vakavasti sairastuneiden asuinpaikan valinta ja vapaa liikkuminen. Vaikeimmat tapaukset ovat
osoittaneet, että välimatkaa täytyy olla jopa 40 km asuinpaikan ja lähimmän tuulivoimalan välillä, jotta infraäänelle sekä muille tuulivoimalan tuottamille terveyshaitoille herkistynyt ihminen kykenee elämään siedettävästi." http://tvky.info/tiedostot/infra_aani.pdf

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #10

Jäätävää juttuhan tuo on ja hirveän työmäärän ovat vapaaehtoiset tehneet.

Tuulivoiman syöttötariffi pitäisi lopettaa heti, mutta sekään ei nykyisten myllyjen ongelmia ratkaisisi. Kuitenkin edelleen kannatan standardoida myllymelun mittauksen Suomen kallioperällä, siinä se parhaiten etenee.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #10

Kyllähän ne infraäänet kantavat 100 km:n päähän sopivissa olosuhteissa! Ne kuitenkin myös vaimenevat hieman, 3 dB etäisyyden tuplaantuessa.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #13

Ne juurikin kantautuvat kalliossa ns. pinta-aaltona, jolloin vaimeneminen on kaksiulotteista eli 3 dB/tuplaus. Vapaassa tilassa vaimeneminen on 6 dB/tuplaus.

Pinta-aallossa värähtely siirtyy takaisin tiheämpään aineeseen rajapinnassa ja pysyy pintakerroksessa jakautuen vain vaakasuunnassa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #14

Saksassa tutkijat olivat päässeet samaan tulokseen vuoristoisessa maisemassa. Mallinnukset eivät ottaneet huomioon maanpinnan vaihteluita, eikä sitä että äänilähde on yli parin sadan metrin korkeudessa.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #14

Pekka Reiman kirjoitti hyvin tästä värähtelyinsinöörin painajaisesta, kalliossa nuo rungon värähtelyt tuntuvat kaukana, 140 metrisen terästornin päällä 200 tonnin konehuone ja siitä lähtevän vaaka-akselin päässä n.50 tonnin painosta kolme 66 metristä värähtelevää siipeä, ja nämä tuulitunarit väittävät ettei haittoja ole eikä tule. Kun tuuli on Suomessa puuskittaista ja torni alkaa resonoimaan niin varmaan se jossain tuntuu ja kuuluu.

http://pekkareiman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195507...
"Tuulimyllyn perinteinen ratkaisu on värähtelyinsinöörin painajainen. Tuulimylly perustetaan maaperään, joka on suota, kalliota tai mitä hyvänsä ennalta arvaamatonta. Satametrisen pylvään rakentaminen vapaavalintaiselle alustalle kustannustehokkaasti on haaste nuorille, yltiöpäisille konstruktioinsinööreille. Kun pylvään päälle vielä hilataan pari kolmekymmentä tonnia rautaa, eli kansankielellä dieselveturin verran, meillä on yläpäästään vapaa nurjahdussauva, staattisessa lujuusopissa esiintyvä klassinen perusongelma.

Kun klassiseen nurjahdussauvaan lisätään paha, dynaaminen maailma, syntyy resonaattori: pitkän varren päähän on sijoitettu hulppea määrä massaa, jolloin koko hökötys lähtee värähtelemään, kun siihen vaikuttaa jostakin suunnasta muuttuvia voimia... Ja muuttuvia voimiahan riittää: on tuulikuorma, on siipien muodostama jatkuvasti pyörimisen tahtiin muuttuva taivutusmomentti, generaattorin vääntövärähtely jne. Värähtelyinsinöörin painajainen on valmis. Onneksi korkeakoulut leipovat aina vain lisää haasteita kaipaavia insinöörejä, jotka osaavat viritellä elementtejä ja matriiseja tietokoneille. Kyllähän se ratkaisu löytyy: pystytään vaikka kiipeämään perä edellä tuulimyllyn konehuoneeseen, pylvään nokkaan. Se vain maksaa jonkin verran."

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #17

Sitä osaa olla tyytyväinen, kun ennen vanhaan TKK:n säköosastollakin opetettiin konetekniikkaa, lujuusoppia, mekanista teknologiaa valuineen ja hitsauksineen sekä koneenpiirustusta. Niistä on ollut paljon hyötyä. Nämä on poistettu jo kauan sitten.

Radiotekniikassa tämä pinta-aalto tuli myös tutuksi, jolla on selvä analogia vastaavaan äänimaailmassa.

Värähtelyasiat ovat tietenkin tuttuja niin mekaniikassa kuin sähkötekniikassakin. Tuulivoimalan generaattorin pitäisi tietenkin jättää tornin juurelle ja tuoda teho akselilla alas vaihteistolla nopeutettuna.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Täällä Kotkassa olivat tuuli-intoilijat sijoittamassa voimaloita keskelle kaupunkia, siis keskustaan vain muutama vuosi sitten, eivät onnistuneet:

http://www.kymensanomat.fi/Online/2012/03/14/Miksi...

Nyt kun on yksiselitteisesti tullut jokaiselle luku- ja laskutaitoiselle selväksi,että:

1. Tuulivoima ei tuota sähköverkkon ylläpitoon tarkoitettua sähköä; se vaatii aina yhtä paljon ´oikeaa´ sähkötehoa rinnalleen ; kaksinkertainen investointi => taloudellisesti järjetön.

2. Johtuen edellisestä tuulivoimalla ei vähennetä yhtään hiilidioksidipäästöjä ; ne jopa lisääntyvät kuten Saksassa => ympäristön kannalta järjetön.

3. Tuulivoimaloiden haitat linnustolle jo tiedetään yksiselitteisesti :

http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194944056...

4. Tuulivoimaloiden terveyshaitat ihmisille alkavat nyt karmeudessaan paljastua.

....siksi uskalla taas kerran uusia etsintäkuulutukseni reilun vuoden takaa :

http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset